Väärinymmärretty rohkeus

vaarinymmarretty-rohkeus-liekki-coaching

Rohkeus on yksi suosituimmista, ihannoiduimmista ja väärinymmärretyimmistä luonteen kuvauksista maailmassa. Rohkeus ei ole pikku juttu. Se on yksi neljästä Aristoteleen määrittämästä kardinaalihyveestä: viisaus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja rohkeus. Se mikä on tekona toiselle rohkeaa, voi olla toiselle arkipäivää. Kaikki kardinaalihyveet ovat suhteellisia ja tulkinnanvaraisia, mutta kyllä niihin löytyy lainalaisuuksiakin.

Kaksi rohkeuden pääaluetta

Rohkeus voidaan jakaa kahteen pääalueeseen: fyysiseen ja psyykkiseen (moraaliseen). Siinä missä fyysisesti rohkea uhmaa fyysistä kipua ja kärsimystä tietoisesti, uhmaa psyykkisesti rohkea sosiaalista häpeää ja vähättelyä. Luonnollisesti tämän päivän maailma haastaa meitä enemmän psyykkisesti. Molemmat alueet tuottavat aivoillemme samankaltaista kuolemanpelkoa sekä kipua, kun pahin toteutuu.

Mitä rohkeus on?

Onko leijona rohkea, kun se hyökkää saaliin kimppuun ja murskaa tämän leuoillaan? Leijonahan toimii luontaisella osaamisalueellaan saalistaessaan. Onko leijona, joka näkee toisen leijonan hyökkäävän pienemmän kimppuun ja puolustaa tätä, rohkea? Tietystä näkökulmastahan toiminta näyttää uhkarohkealta, jopa hullulta tai itsetuohoiselta, mutta lienee selvää, kumpi leijonista on oikeasti rohkea.

Sana rohkeus eng. courage tuleekin alunperin latinan kielen sanasta cor, joka tarkoittaa sydäntä. Sanan alkuperäinen tarkoitus oli “puhua rohkeasti sydämestään”. Tämän ajatuksen me usein kadotamme rohkeutta ihannoidessamme. Kuinka usein me tulkitsemme nämä hyökkäävät leijonat rohkeiksi… vaikka todellisuudessa ne puolustajat ovat niitä rohkeita.

Rohkea ei ole hän, joka ei pelkää, vaan hän, joka toimii pelostaan huolimatta.

Kohtaammeko toiminnassamme omia pelkojamme vai välttelemmekö viimeiseen asti kipua? Toimimmeko mukavuusalueella vai uskallammeko astua omien rajojemme yli? Usein unohdamme nämä kysymykset juuri omalla kohdallamme. Emme näe omaa rohkeutamme tai arvosta itseämme, kun menemme epämukavuusalueelle uhmaamaan pelkojamme. Stressireaktio ja kivun pelko estävät meitä näkemästä, ainakin tilanteen hetkellä. Tilanteen tasaannuttua on helpotuksemme niin suuri, ettemme jaksa puida asioiden todellista laitaa. Emmekä halua, koska usein se on meistä myös epämukavaa.

Rohkea ihminen uskaltaa katsoa itseään ja nähdä myös toiset

Millainen on rohkea ihminen? Näyttääkö hän valtaansa jyräämällä heikompia alleen? Hyökkääkö hän pysähtymättä ymmärtämään erilaisuutta tai uusia näkökulmia? Hyväksyykö hän vain itsensä kaltaisia eturintamaansa? Etsiikö hän virheitä ja syyllisiä?

Rohkea uskaltaa rakastaa myös itseään kaikista vioistaan huolimatta.

Rohkea on hän, joka syyllisten etsimisen ja syyttämisen sijaan uskaltaa puolustaa tarpeen vaatiessa myös ”syyllisiä”, koska sillä hetkellä usein juuri he kaipaavat eniten tukea. Rohkea huomaa virheiden paljastamia kehitysmahdollisuuksia. Rohkea uskaltaa kunnioittaa erilaisuutta vaikkei ymmärtäisikään sitä, sillä hän ymmärtää oman ymmärryksensä rajallisuuden. Rohkea ei tyydy tekemään vain mitä jo osaa, vaan yrittää tehdä myös mitä ei vielä osaa. Rohkea uskaltaa katsoa pelkojaan ja pyytää apua. Rohkea uskaltaa rakastaa myös itseään kaikista vioistaan huolimatta.

Haluatko sinä olla rohkea? Huomaatko oman rohkeutesi?

Rohkeus on valinta. Aloita rohkeus puhumalla sydämestäsi. Katso itseäsi. Kysy itseltäsi: Milloin minä olin viimeksi rohkea?

Jos tykkäsit artikkelista, voit lukea täältä tunneälykkäästä johtamisesta.

Mirva Mäki-Petäjä mentaalivalmentajaMirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja, mentaalivalmentaja ja esikoiskirjailija, joka haastaa itseään epämukavuusalueelle sekä auttaa yksilöitä ja yrityksiä kehittymään rohkeammiksi.

Räätälöidyt yritysvalmennukset, workshopit ja luennot.

Suunnitteletko uuden vuoden muutoksia?

muutos on hyppy tuntemattomaanTietoisten muutosten aika on jälleen käsillä. Uusi vuosi on kulman takana ja ihmiset pysähtyvät jopa julkisesti pohtimaan omaa elämäänsä. Joku haluaa muuttaa maalle, toinen aloittaa terveemmän elämän ja kolmas kehittää itseään henkisesti.

Aikaisemmat sukupolvet puhuivat harvemmin haaveilevansa muutoksista. Sodan jälkeiset sukupolvet taistelivat perustarpeiden parissa, eikä asioiden kyseenalaistamiselle ollut tilaa.

Nykyaika on tuonut ihmisen elämään erilaisia haasteita. Se on myös mahdollistanut entisten arvomallien ja toimintatapojen kyseenalaistamisen. Onneksi, ihmisen ja evoluution näkökulmasta. Me haluamme elää merkityksellisesti ja vaikuttaa elämämme suuntaan ja hyvinvointiimme aktiivisesti.

Ihmisistä lienee tullut vapauden myötä hieman hedonistisempia, mutta toisaalta maailmastamme on tullut avoimempi. ”Me-henkeä” voi nostaa enää vain vapaaehtoisuuden ehdoilla. Pakottamisesta onkin tullut kaikilla osa-alueilla hyvin hankalaa.

Oletko omissa muutoksissasi enemmän kuljettajan vai matkustajan roolissa?  

Kohtaamme kaikki elämässä lukuisia muutoksia, joista osa on suuria, osa pieniä. Muutos on jatkuvaa, jos vain pysähdymme katsomaan. Ne kuuluvat elämään ja ovat parhaita opettajiamme. Kysymys lienee enemmän siitä, olemmeko omissa muutoksissamme enemmän kuljettajan vai matkustajan roolissa?

Kaikkia muutoksia ei tietenkään voi itse valita, mutta yhä enemmän niitä halutaan tehdä omilla ehdoilla. Onnistunut muutos edellyttää kuitenkin molemmissa tapauksissa paljon samoja asioita: tiedostamista, aikaa, rohkeutta, tahtoa ja luottamusta. Mielenhallinnan ja määrätietoisen toiminnan avulla, voi suuristakin muutoksista selvitä hyvin.

Miksi sitten muutos on ”sitten kun”?

Usein sopiva aika tehdä muutoksia on ”sitten kun”, eikä nyt. Mitä me odotamme?Omaehtoisten muutosten kohdalla me odotamme usein parempaa aikaa ja enemmän rahaa. Joskus myös jotain aivan muuta, mitä emme edes selkeästi ymmärrä.

Joskus aika tai rahatilanne ovat oikeasti huonoja ja muutokseen voi sisältyä silloin enemmän haasteita. Lisäksi ihmisen on vaikeaa keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa ja siksi muutoksessa olisikin hyvä, että jotkin elämänalueet olisivat tasapainossa. Riskeistä kannattaa olla tietoinen, vaikei kaikkea voi etukäteen huomioida. Joskus voi olla hyvä odottaa vähän parempaa hetkeä, mutta useimmiten ei.

köysi kiinni laiturissa

Yleensä me keksimme syitä muutoksen lykkäämiseen aivan jostain muusta, kuin totuudesta käsin. Nimittäin peloistamme käsin.

Neurologisesti tutkittuna peloistamme 90% on muistoja, joita aivomme haluavat kerrata.

Jos lykkäämme muutosta säästämällä rahaa, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun rahat ovat kasassa? Lykkäämme lisää. Aivomme kiintyvät niihin väliaikaisiin tavoitteisiin, jotka alun perin asetettiin mahdollistamaan muutos, koska niistä on tullut meille tuttuja. Ja sitten ihmettelemme miksi aina käy samoin. Tekemällä aina kuten ennen, saamme samaa kuten aina ennen.

Jos pelkojen ylitse haluaa päästä,
on aivojen alkeellisimmat vastustusjärjestelmät murrettava tahdonvoimalla.

Yleensä pelko epäonnistumisesta ja häpeästä sekä ulkopuolelle jäämisestä ovat tarpeeksi isoja syitä jättää tekemättä. Me haemme siunausta päätöksillemme toisilta, vaikka tosiasiassa perustelemme niitä silloin itsellemme. Tavat syvenevät aivoissamme entisestään ja tutkimusten mukaan lähdemmekin tästä elämästä katuen niitä muutoksia, joita emme koskaan tehneet. Miksi me emme uskalla?

Muutos tuottaa aivoillemme suurta vaivaa ja se herättää alkeelliset pelkomme. Tutkitusti muutoksen vieminen alitajuisiin ajatusmalleihin (jotka johtavat elämäämme) vie noin 66-365 päivää, joten muutos vaatii ainakin 100 päivää aktiivista ja tietoista sitoutumista, ennen kuin voit edes arvioida onnistumistasi. Ja sitoutumisella tarkoitetan toisin tekemisen systemaattista toistoa. Muutos tuntuu meistä hyvin epämiellyttävältä, kunnes me totumme siihen. Olen kirjoittanut noista epämiellyttävistä tunteista blogitekstin, jonka voit lukea tästä

Elämä on matka, ei määränpää. Kaikki muutokset mahdollistavat lisää muutoksia. Kukaan ei tiedä huomisesta. Epävarmuudesta tulee kuitenkin helpompaa, kun aivomme tottuvat muutokseen. Olen omissa muutoksissani nähnyt, miten elämä vie eteenpäin ja kuinka aina löytyy maata, jolla voi seisoa.

Jos ei jarruta ennen shikaania,
luisuu mutkassa radalta.

Aloita muutos pienin askelin, nyt.

baby stepsJos sinä haaveilet muutoksesta, voit aloittaa nyt, mutta pienin askelin. Muutos vaatii aikaa. Palastele muutoksesi paloiksi ja iloitse pienistä onnistumisista. Jos haluat terveellisen elämäntavan, luovu yhdestä paheesta ja harjoita sitä viikko tai kaksi, kunnes olet valmis seuraavaan tekoon. Päätä onnistua ja valmistaudu ottamaan suuriakin tunteita vastaan. Siitä se lähtee, baby steps.

Ota seuraavasta listasta vinkkini muutoksen tekemiseen.

  1. Uskalla pysähtyä. Muutostarpeen tunnistaminen edellyttää pysähtymistä. Jos juokset vanhojen tapojesi orjana ja pakenet tunteitasi, et näe itseäsi.
  2. Tunnista muutostarpeesi. Tarkenna rauhassa itsellesi rehelliset tavoitteesi.
  3. Anna menneet anteeksi. Anteeksiantaminen on tärkeää. Et pääse eteenpäin, jos katsot koko ajan taaksepäin. Anteeksiantaminen on suuri lahja, jonka voit antaa itsellesi. Sillä ei ole mitään tekemistä vääryyksien hyväksymisen kanssa.
  4. Rauhoitu ja palastele. Kiireessä voit juosta väärään suuntaan turhan tähden. Ota rauhassa ja pilko tavoitteesi pieniin osiin. Iloitse pienistä onnistumisista.
  5. Kartoita kompastuskivesi ja jäsennä realiteetit mielessäsi. Asioita, jotka haastavat muutosmatkasi tulee eteesi, joten ota ne vastaan rauhassa. Luota siihen, että löydät ratkaisun, yksi kerrallaan.
  6. Nouse ylös kun kaadut ja anna anteeksi uudestaan. Lipsahdukset ja takapakit kuuluvat kasvuun. Ne opettavat meille jotain tärkeää. Ole itsellesi myötätuntoinen ja opi kompuroinnistasi. Se riittää, ettet luovuta.
  7. Muista, että sinä voit muuttaa vain itseäsi. Toiset innostuvat muutoksestasi, toiset eivät. Tämä on sinun elämäsi ja vastuusi siitä on sinun. Se on suuri vastuu, mutta niin on myös elämäsi.

Paikallaan junnaaminen on paljon epäterveellisempää kuin muutos.
Voit katsoa alta videoni aivojen muutosvastustuksesta.
Toivotan kaikille rohkeutta tarttua muutoksiin sekä hienoa vuotta 2017!

Mirva ❤

(Artikkeli on julkaista aikaisemmin samassa Liekki blogissa pidempänä).

Jos muutos on ajankohtaista elämässäsi, työssäsi tai yksityiselämässäsi, tule ”Uskalla loistaa! – Muutos on mahdollisuus parempaan” -seminaariimme 28.1. Helsinkiin.
Kuulet kuutta psykologian- ja valmennusalan asiantuntijaa ja opit valtavasti itsestäsi, toisista sekä muutoksenhallinnasta. Tästä pääset seminaarin ohjelmaan.

Liekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja, esikoiskirjailija ja mentaalivalmentaja. ”Autan ihmisiä sytyttämään oman liekkinsä ja löytämään mielenhallinnan voiman. Kun liekki palaa se näkyy ja tuntuu”.

Tunneälykäs johtaja on älykäs johtaja

Nykyaika vaatii johtamiselta koko ajan enemmän tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Silti tunteet eivät ole ollenkaan uusi asia johtamisessa, koska ne ovat aina ohjanneet ihmisiä. Nyt niihin on vain alettu kiinnittämään huomiota. Maailma on muuttunut, eikä teollisen aikakauden johtajuusopit enää toimi.

Tunneälyä sekä sen mahdollistavaa itsetuntemusta ei ennen koulussa opetettu. Siksi voi olla tarpeen avata, mitä sillä oikein tarkoitetaan? Tunneäly koostuu seuraavista osa-alueista: itsetuntemus ja -hallinta, sosiaalinen älykkyys (mikä ei tarkoita samaa kuin sosiaalisuus) ja empatiakyky, sekä intuitio ja itsensä motivoimiskyky. Siinä ymmärretään, että sekä johtajan että työntekijän tunteet vaikuttavat suuresti yrityksen ilmapiiriin, toimintaan ja tuloksiin. Tunteita ei ole varaa jättää huomiotta nykypäivän työyhteisöissä.

Kolme keskeistä asiaa tunneälytreenissä

Nostan seuraavassa kolme keskeistä asiaa esille, joita treenaamalla oma tunneäly kehittyy. Ne ovat:

  • Omien tunteiden johtaminen
  • Aito kuuntelu ja läsnäolo
  • Joustavuus ja luottamus

1. Omien tunteiden johtaminen.

Mirva Mäki-Petäjä mentaalivalmentajaTunneälytreenaus lähtee aina omien tunteiden tunnistamisesta, eli itsetuntemuksen kehittämisestä. Jos omia tunteitaan ei tunnista, ei niitä pysty johtamaan ja silloin ovat toistenkin tunteet puhdasta hepreaa. Silloin ”tunteet vievät miestä” ja se näkyy ulospäin.

Tunteet ovat ihmisen alitajuista älykkyyttä, viestejä, joilla on tärkeitä tehtäviä selviytymisemme kannalta. Ikävä kyllä nuo viestit ohjaavat ja huijaavat meitä surutta, koska tunnistamattomina ne vievät usein reaktiomme äärilaitoihin. Tunteiden sanoittaminen, kuten lapsillekin opetetaan, on helpoin keino harjoitella omien tunteiden ymmärtämistä. Se lähtee omien reaktioiden ja tunteiden tarkkailemisesta. Pysähdy siis miettimään, mitä todella tunnet eri tilanteissa ja pyri muodostamaan tunteesi sanoiksi.

Kuvitellaanpa seuraavanlainen tilanne: Olet palaverissa, jossa työntekijä vastustaa kaikkia ehdottamiasi uudistuksia. Hän ei halua kuunnella, eikä pysähtyä pohtimaan, voisiko uudistuksista seurata myös jotakin hyvää. Hän torjuu ideasi vetoamalla vanhoihin epäonnistumisiin. Sinä tunnet ärsyyntymistä ja vihaa. Sydämesi hakkaa ja kätesi hikoavat. Pysähdy tässä kohtaa oman tunteesi äärelle hieman syvällisemmin. Nimittäin tunteet, jotka oikeasti ovat reaktiomme takana, ovat harvoin meille alussa ilmiselviä. Tunteesi kumpuavat syvältä muistoista. Voi olla, että sinua itseäsikin pelottaa uudistusten tekeminen ja työntekijän käytös nostaa omatkin pelkosi pintaan. Voi olla, että sinäkin tunnet katkeruutta aikaisempien uudistusten epäonnistumisesta. Voit jopa syyttää niistä itseäsi tai toisia. Siksipä voit tuntea myös syyllisyyttä tai katkeruutta.

Kun pääset omiin tunteisiisi kiinni, voit ymmärtää ja käsitellä niitä. Opit silloin myös kunnioittamaan toisten tunteita. Vakuutan, että alkuhaasteiden jälkeen, tunteiden tarkkaileminen osoittautuu sekä sinulle itsellesi, että koko työyhteisöllesi hyödylliseksi taidoksi.

Pedagogiikan tutkija Becker lausui erään tutkimuksensa johtopäätöksissä vuonna 2014, että ”Opettajan tunnetilalla on suurempi merkitys oppilaan oppimiseen, kuin millään muulla pedagogisella tekijällä”. Tunnetila on ratkaiseva tekijä viestin perille menossa niin oppimisessa kuin johtamisessa.

2. Aito läsnäolo ja kuunteleminen

attend-1786104_1920Jotta ihmisen negatiivisten tunteiden yli voi päästä, pitää häntä ensiksi kuunnella, aidosti. Läsnäolon ja aidon kuuntelemisen merkitystä vuorovaikutuksessa ei voi korostaa liikaa. Harjoitusta tämäkin asia vaatii, mutta palkinto on tässäkin suuri.

Jos harhailet keskustelun aikana mielessäsi tai silmilläsi sinne tänne, ei keskustelukumppanisi aisti sinusta aitoa läsnäoloa, ja voit olla varma, että hän tulkitsee käytöksesi välinpitämättömyydeksi. Pahimmillaan hän ylireagoi tilanteessa ja lukkiutuu entistä pahemmin tunteeseensa. Se ei vie vuorovaikutustanne eteenpäin, eikä auta sinua tavoitteesi saavuttamisessa, päinvastoin.

On tärkeää ymmärtää, että kieltämällä toisen tunne, se vahvistuu hänessä. Tunne on hänelle totta, aivan kuten omasi sinulle. Toisen tunne pitää hyväksyä, mutta sitä ei tarvitse ylläpitää. Se ei tarkoita sitä, että tunteet saavat jäädä sabotoimaan asioiden edistämistä, ei tietenkään. Hän voi kuitenkin päästää tunteestaan irti nopeammin ja helpommin silloin, kun saa sinulta myötätuntoa asiaan. Sen jälkeen keskustelunne voi nopeastikin siirtyä uudelle, rakentavalle tasolle.

Voit haastavassa tilanteessa kokeilla vaikka seuraavanlaista lähestymistä. ”Ymmärrän, että sinä tunnet turhautumista tässä tilanteessa, koska aikaisemmat kokemuksemme eivät ole hyviä vastaavista asioista. Mitä me voisimme oppia aikaisemmista kokemuksistamme? Voisimmeko yhdessä miettiä, mihin kiinnitämme nyt erityistä huomiota, jotta tämä uudistus onnistuisi hyvin meidän kaikkien näkökulmasta?”. Jos vastustus jatkuu yhä, kannattaa asia kohdata avoimesti vaikka kahdenkeskisessä palaverissa. Maton alle sitä ei kannata lakaista.

3. Joustavuus ja luottamus

sisäinen motivaatio, tiimihenki, Liekki Coaching

Joustavuus ja luottamus kulkevat käsi kädessä. Jos sinä et luota työtekijöihisi, luottavatko he sinuun? Jos sinä et pysty joustamaan, joustavatko he? Ihmiset seuraavat ihmisiä, joihin he luottavat. Toimivat ihmissuhteet ovat aina vastavuoroisia. Johtamista ei ole edes olemassa, jos ei ole vapaaehtoista seuraamista.

Luottamuksellinen työkulttuuri ei tarkoita sitä, etteikö sitä johdettaisi tai etteikö siellä olisi pelisääntöjä. Aivan päinvastoin! Selkeät pelisäännöt ja johtaminen antavat ihmisille uskalluksen johtaa myös itseään sekä ottaa vastuuta omasta tekemisestään enemmän. Luottava työilmapiiri osaa myös joustaa silloin kun sitä tarvitaan. Tämä johtaa parhaillaan innovaatioihin, joista kontrolli-ja-kuri-yhteisössä ei voida edes unelmoida.

Joustaminen tarkoittaa myös sitä, että muistetaan, ettei ihminen ole kone. Tilanteet ovat erilaisia. Joskus menee hienosti, joskus menee huonosti. Rapatessa roiskuu ja jos mitään eri yritä, ei mitään saavuta. Pahinta on paikalleen jääminen pelkäämisen takia.

Jousta ja luota, niin työntekijäkin joustaa ja luottaa. Tutkimukset osoittavat, että joustavat työyhteisöt kerryttävät viivan alle myös selvästi suurempia numeroita.

”Älyä tunteesi, tunne älysi”.
Tunneälykäs johtaja on nimenomaan älykäs johtaja.

28. tammikuuta 2017  järjestetään Uskalla loistaa! – Muutos on mahdollisuus parempaan -seminaari Helsingissä. Seminaarissa kuulet kuuden hyvinvointialan ammattilaisen puheenvuoron muutoksesta, tunteista ja positiivisesta lähestymisestä haastavissa tilanteissa. Jos haluat välineitä oman tunneälysi treenaamisen, tai tarjota työyhteisöllesi mahdollisuuden oppia ja oivaltaa, tutustu tästä seminaariin tarkemmin!

Tai jos haluat yrityksellesi räätälöityä tunne- ja vuorovaikutustreeniä, otathan yhteyttä.

Palkitsevaa tunneälytreeniä toivottaen,

Mirva

Liekki Coaching Oy

Mirva Mäki-Petäjä kuva ©amberla.fi

Liekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja, esikoiskirjailija, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, Neuro Coach ja Mindfulness Coach.

Tekeekö elämänmuutos onnelliseksi?

woman-1245817_1920Elämänmuutoksiin liittyen törmään usein muutamiin suosittuihin kysymyksiin ja jopa myytteihin. Viimeksi pohdin blogissani onko elämänmuutos itsekästä. Nyt pohdin vastausta kysymykseen: Tekeekö elämänmuutos onnelliseksi? Jotta voin vastata tähän kysymykseen, on minun myös pohdittava sitä, mitä on onnellisuus ja mitä on elämänmuutos.

Mitä onnellisuus oikeastaan on?

Onnellisuus on enemmän pidempikestoinen mieliala kuin tunne. Tunteet kestävät rajallisen ajan, keskiarvollisesti 20 minuuttia, mutta voivat vaihdella meissä aina sekunneista tunteihin. Sen sijaan mielialat kestävät tunteita kauemmin ja ne voidaan käsittää joskus jopa ihmisen perusmielialaksi. Mielialatkin voivat vaihdella aivan kuten lyhytkestoisemmatkin tunteet. Ihmisen perustunteita ovat viha, pelko, inho, ilo, suru ja hämmästys. Mielialoja voivat olla mm. onnellisuus, toiveikkuus, negatiivisuus, stressaantuneisuus, alakuloisuus ja toivottomuus. Sekä tunteet, että mielialat ovat monimutkaisia hermostollisia, neurologisia ja hormonaalisia reaktioita, jotka aiheuttavat kehossamme fyysisesti erilaisilta tuntuvia tuntemuksia. Tunteet ohjaavat hyvin paljon käyttäytymistämme. Tunteet eivät jää ihmiseen “päälle”, mutta mielialat voivat jäädä, sekä hyvässä että pahassa. Jos mielialavaihtelut taas ovat kovin nopeita, voidaan ihmisen todeta kärsivän mahdollisista mielialahäiriöistä, mutta tässä kirjoituksessa en mene niihin syvemmälle.

Kun minulta kysytään, “oletko onnellinen elämänmuutoksen jälkeen”, ajattelen, että oikeasti minulta halutaan kysyä, olenko nyt tyytyväisempi elämääni nyt, kuin olin ennen tekemiäni muutoksia? Eli, onko mielialani siis nykyisin parempi noin niin kuin pidemmässä aikajaksossa tarkasteltuna? Vastaukseni kysymykseen on kyllä, aivan ehdottomasti kyllä. Olen tyytyväisempi elämääni ja tunnen perusmielialanani onnellisuutta ja kiitollisuutta, ehkä hitusen myös toiveikkuudella höystettynä. Tapaan lisäksi työssäni paljon elämänmuutoksia tehneitä tai tekeviä ihmisiä, ja sanoisin, että kaikkien kohdalla on suurin piirtein näin: heidän mielialansa on parantunut muutosten myötä.

”Mielestäni yhteen tärkeään asiaan pitää kiinnittää tässä keskustelussa huomiota: Onnellisuuden mielialaa ei saa sekoittaa lyhytkestoisiin tunteisiin, jotka ovat nopeasti ohikiitävä endorfiinihetkiä. Onnellisuus ei tarkoita jatkuvaa iloisuutta.

Tyytyväisyys, eli onnellisuuden mielentila ei yleensä ilmaannu heti muutoksen hetkellä, mutta helpotuksen tunteita voi kokea heti, kun luopuu jostain mikä ei ole toiminut. Jossakin kohtaa se onnellisuuskin sieltä yleensä pilkistää. Onnellisuuden kokeminen johtuu mielestäni yleensä siitä, että hyviä muutoksia tehneet ihmiset oppivat tuntemaan paremmin todellisen minänsä ja hyväksymään sen, keitä he oikeasti ovat. He tekevät muutoksissaan arvovalintoja, jotka tukevat heidän sisäistä ääntänsä. Itsetuntemuksen ja hyväksynnän kasvaessa voi taas kuulla oman äänensä paremmin ja sen ansiosta on helpompaa tehdä itselleen jälleen hyviä ratkaisuja ja kokea niiden seurauksena tyytyväisyyttä elämässä. Positiivinen oravanpyörä.

Onnellisuudesta on kirjoitettu useita kirjoja, puolesta ja vastaan, tsemppaavia ja kyynisiä. Mielestäni yhteen tärkeään asiaan pitää kiinnittää tässä keskustelussa huomiota: Onnellisuuden mielialaa ei saa sekoittaa lyhytkestoisiin tunteisiin, jotka ovat nopeasti ohikiitävä endorfiinihetkiä. Onnellisuus ei tarkoita jatkuvaa iloisuutta. Ilo on tunne, jota koetaan hetki kerrallaan. Toki jotkut ihmiset tulkitaan jatkuvasti iloisiksi, mutta se ei välttämättä ole koko totuus aina. Se voi olla vain tulkinta.

Mitä elämänmuutos on?

Jos koemme jonkin tärkeän osa-alueen elämässämme merkityksettömäksi, olipa se sitten parisuhde, minäkuva tai työ, aiheuttaa se elämäämme näköalattomuutta ja turhautumista. Jatkuva turhautuminen syö merkityksellisyyden tunnetta elämästä ja ajaa ihmistä joko muutokseen tai turtumiseen. Tällainen elämäntilanne myös yleensä laskee mielialaa negatiivisen puolelle.

” Elämänmuutos tuottaa usein sen tapahtumahetkellä kipua, eikä siihen liity vain iloista mielialaa, ei todellakaan. Elämänmuutos on prosessi, johon kuuluu hyvin monenlaisia tunteita.”

Väittämäni siitä, että elämänmuutoksien jälkeen ihmiset ovat yleensä enemmän onnellisuuden mielialassa, pitää siis paikkansa sillä ehdolla, että käsitämme elämänmuutokseksi tapahtumat, joissa ihminen muuttaa elämäänsä omia arvojaan tukevaksi eli itselleen tuntuvasti merkityksellisemmäksi. Silti se lyhyt tai pitkä hetki, jolloin elämänmuutokseen sysäävä tapahtuma saa alkunsa, on usein niin rankka, ettei onnellisuudesta pääse aivan samalla hetkellä nauttimaan. Elämänmuutos tuottaa usein sen tapahtumahetkellä kipua, eikä siihen liity vain iloista mielialaa, ei todellakaan. Elämänmuutos on prosessi, johon kuuluu hyvin monenlaisia tunteita. Niistä voit lukea esimerkiksi blogini aikaisemmista teksteistä.

Elämänmuutos ei ole tapahtuma, jonka jälkeen mikään ei enää muutu. Elämä muuttuu koko ajan ja elämänmuutoksen jälkeen se muuttuu useasti jopa hieman helpommin, koska muutoksia ei tarvitse enää niin kovasti vastustaa. Aivomme “suojelevat” meitä vastustamalla muutoksia, mutta suurien muutosten jälkeen ne oppivat hiljalleen muutosmyönteisimmiksi. Kaikki muutokset eivät kuitenkaan ole elämänmuutoksia. Elämänmuutos on ennen kaikkea ihmisen sisällä tapahtuva asennemuutos jotain merkittävää asiaa kohtaan. Muutokset, jotka eivät muuta mitään itsessä tai tavassa suhtautua elämään, eivät ole elämänmuutoksia, vaan muutoksia. Nekin voivat olla suuria ja vaativia. Se mitä se merkittävä kenellekin tarkoittaa, tai mistä tapahtumasta se lähtee liikkeelle, on täysin yksilöllistä ja siihen en voi edes ottaa kantaa.

Koko tunnekirjo säilyy

woman-972244_1280Onnellisuus ei siis blokkaa mitään tunteita ihmismielestä ja kehosta. Ja välillä onnellinen mielialakin horjuu. Elämää ei voi kontrolloida, surua, kipua, turhautumista ja tuskaa ei voi välttää. Elämä on hauras ja meistä jokainen kokee sen. Myös negatiivisilla tunteilla on tärkeitä tehtäviä elämässämme. Niiden perimmäinen tarkoitus on suojella meitä vaaroilta, mutta valitettavan usein ne menevät nykymaailmaan suhteutettuina “överiksi”. Jos perusonnellisuus on mielentilana vastoinkäymissäkin taustalla, on valoa ja kiitollisuutta helpompi löytää hankalienkin elämänvaiheiden ja tunteiden aikana.

Maailmassa kerrotaan olevan ihmisiä, jotka ovat saavuttaneet sellaisen valaistumisen, että onnellisuus ja ilo on heissä lähestulkoon aina päälimmäisenä. Se vaatii ihmiseltä syvää omistautumista henkiselle kasvulle, tielle, jolla ei ole egolle tilaa. Nimittäin ego kärsii aina. Se on kuitenkin totta, että näiden “valaistuneidenkin” elämässä tapahtuu surullisia ja ikäviä asioita. Ero on siinä, että heidän reagoimisensa tunteisiin on muuttunut radikaalisti. He eivät ole enää niin reaktiivisia. Negatiivisiin tunteisiin samaistumisen sijaan me kaikki voimme tarkkailla itseämme ja tunteitamme ikään kuin sivusta ja hyväksyä sekä mielessämme että kehossamme tuntuvat tunteet hötkyilemättä liikaa. Kuulostaa helpolta, mutta vaatii paljon treenaamista. Tunnetreeniin suosittelen lämpimästi mindfulnessia 🙂

”Jos perusonnellisuus on mielentilana vastoinkäymissäkin taustalla, on valoa ja kiitollisuutta helpompi löytää hankalienkin elämänvaiheiden ja tunteiden aikana.”

Tässä kohtaa uskallan kuitenkin sanoa, että pelkkää onnea jahdatessa, menee elämä hukkaan. Aina kun jahtaamme jotain, annamme aivoillemme viestin, että tavoitetila ei ole tässä. Se tekee onnellisuudesta haastavaa, koska koko ajan pitäisi olla paremmin.

Elämänmuutoksia tehdään pääsääntöisesti siksi, että elämästä tulisi merkityksellistä itsellemme ja kokisimme sen kautta tuovamme enemmän hyvää myös maailmaan. Hyvän tekeminen aiheuttaa meissä onnellisuutta ja ilon tunteita. Tutkitusti ihminen, joka kokee voivansa antaa itsestään myös muille jotain hyvää, on huomattavasti onnellisempi kuin hän, joka keskittyy maksimoimaan omaa hyötyään.

Vastaan vihdoinkin kysymykseen: Tekeekö elämänmuutos onnelliseksi?

Koko tunnekirjomme siis säilyy meissä elämänmuutoksen jälkeenkin, mutta tunteet eivät enää tunnu niin kokonaisvaltaisilta. Kun tietoisuutemme tunteista kasvaa, on irtipäästäminen helpompaa. Siksi sanoisinkin, että itse elämänmuutos ei tee onnelliseksi, koska onni ei ole muutoksessa, vaan se on sinussa itsessäsi. Se on elämänasenne kun sen oivaltaa oikein. Elämänmuutos tekee parhaimmillaan todellisesta itsestäsi sinulle näkyvämmän ja hyväksyttävämmän. Se tekee huonoistakin hetkistä hitusen siedettävämpiä.

Valinta on sinun

Vaihtoehdot elää merkityksellistä ja tasapainoista elämään ovat olemassa ja ovat aina olleetkin olemassa. Ainoa sinua ja merkityksellisempää elämää erottava asia oletkin sinä itse, tai paremmin sanottuna egosi ja sen inhimillinen muutospelko. Kun löydät sisältäsi oman todellisen minäsi ja uskot merkityksellisen elämän olevan ulottuvillasi, on alkavaa muutosta enää vaikea pysäyttää.

Jätän sinulle viisi asiaa pohdittavaksesi liittyen onnellisen elämänasenteen löytämiseen:

  • mitkä ovat todelliset sisäiset elämänarvosi, nimeä viisi tärkeintä?
  • miten nämä arvot näkyvät nyt konkreettisesti elämässäsi?
  • mitkä asiat koet esteiksi toteuttaa sisäisiä arvojasi elämässäsi enemmän?
  • millaisia tekoja sinun pitäisi tehdä, että esteet vähenisivät elämässäsi?
  • mitä tunteita kokisit enemmän, jos voisit elää enemmän sisäisten elämänarvojesi mukaan?

Jos haluat luoda itsellesi suunnitelman merkityksellisemmän elämäsi luokse ja tutustua onnistuneen elämänmuutoksen 12 askeleeseen, tule viikonloppukurssilleni Helsingin Lauttasaareen 19.-20.11.2017.
Lisätietoja luennoistani ja kursseista löydät: http://www.liekkicoaching.fi/ajankohtaista

1171

Mirva Mäki-Petäjän kuva ©amberla.fi

Voi ihanasti ja kuuntele omaa sisäistä ääntäsi.

Liekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja ja yrittäjä, esikoiskirjailija, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, Neuro Coach ja Mindfulness Coach.

 

 

 

EtukansiElämänmuutos – 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa -kirja ilmestyi 10.8.2016

Tilaa kirja:
Adlibris tästä.
Suomalainen tästä.

Onko elämänmuutos itsekästä?

shutterstock_249469894Kirjamme Elämänmuutos – 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa ilmestyi 10.8. Kirjaan liittyen olen käynyt medioissa keskustelemassa aiheesta. Keskustelu on ollut hyvää ja on mielenkiintoista kuulla, mitä ihmiset pohtivat eniten elämänmuutoksissa ja millaisia kysymyksiä esitetään. Mielenkiintoista on tietysti myös kuunnella miten niihin tulee itse milloinkin vastattua 🙂 Nostan seuraavaksi blogissani muutaman suositun kysymyksen esille ja avaan niitä vähän enemmän.

Usein kysytään, onko elämänmuutoksen tekeminen itsekästä? Vastaukseni perusteluineen kuuluu näin: Ei, elämänmuutos ei ole itsekästä, mutta se voi alussa näyttää toisista ihmisistä siltä.

Ja sitten niitä perusteluja

Me emme kukaan tiedä miten toinen ihminen kokee elämänsä. Tiedämme toki jotain hänen historiastaan ja tunteistaan, mutta tiedonjyväsistäkin huolimatta, on kokonaisuuden hahmottaminen ja toisen saappaissa seisominen meille silkkaa arvaamista. Pystymme katsomaan maailmaa ainoastaan oman käsityksemme kautta (ja tämä on neurotieteellinen fakta), vaikka tarkoituksemme olisikin pyhä, eli täysi ymmärrys ja eläytyminen toisen asemaan. Elämänmuutos näyttäytyy joskus ulkopuolelle itsekkyytenä, koska käsitys siitä on toisilla usein hyvin sirpaleinen tai jopa väärä.

Jos tarkastelemme itsekkyys-kysymystä myös peilaten ympäristöä, kumpi on itsekkäämpää?:

  • Muuttaa omaa elämäänsä ja toimintaansa niin, että voi olla aidosti tyytyväisempi ja kokea enemmän tasapainon ja merkityksellisyyden tunteita elämässään?

vai…

  • Pyytää toista jättämään tärkeä muutos tekemättä, ja jäämään entiselleen, koska se olisi pyytäjälle itselleen helpompaa (monesta eri syystä) tai koska hän itse pelkää kyseistä muutosta omassa elämässään?

Jos elämänmuutoksesta haaveileva haluaa terveemmät elämäntavat ja aloittaa siihen tähtäävän kuntoilun ja jättää taakseen paheensa, onko hän itsekäs? Vai onko itsekäs kenties hänen puolisonsa, joka tuntee syyllisyyttä, koska ei itse halua muuttua ja estää toistakin muuttumasta valittamalla tai pelottelemalla toista muutoksesta? Ketä se palvelee, jos muutosta kaipaava jättää unelmansa toteuttamatta toisen vuoksi ja kuka on silloin itsekäs? Valitettavan usein tällaisen tapauksen lopputuloksena on kaksi tyytymätöntä, joista toinen tuntee syyllisyyttä ja toinen on marttyyri. Ja niin hassulta kuin se kuulostaakin, siitä marttyyristäkin tulee usein itsekäs, joka on kiintynyt omaan surkeuteensa.

Ja sama on työn kanssa. Onko työpaikkaa vaihtava ihminen itsekäs, jos hän haluaa muutoksen, jotta voisi toimia elämässään enemmän omilla vahvuusalueillaan ja ehkä intohimonsa parissa? Vai onko se hänen kaverinsa, joka pelottelee ja vähättelee toisen unelmia ja muutostarvetta, koska ei itse koe tyytymättömyyttä tai toisen muutos aiheuttaa hänelle itselleen tietoisuutta omasta epämukavuudestaan ja tarpeestaan harkita omaa uraansa? Kuka voittaa, jos ihminen jää työhön, josta ei pidä?

Jos tarkastelemme muutoksessa myös muiden toimintaa, huomaamme miten usein ympäristö haluaa estää ihmistä muuttumasta omista moninaisista syistään. Se on täysin inhimillistä, koska toisenkin muutoksessa koetaan epävarmuutta ja pelkoa, jos se liippaa jotenkin omaa elämäämme. Olemme laumaeläimiä ja miellyttämisen paineet kasvavat joskus hyvinkin suuriksi. Silloin jäämme usein paikoillemme, koska yksin ja ilman tukea muutos on meille hyvin paljon vaikeampaa.

Toki elämänmuutos voi mennä alussa ”överiksi”. Niin käy monelle. Väittäisin kuitenkin, että ylilyönnit johtuvat usein juurikin siitä vastustuksesta, jota muuttuja voi joutua kohtaamaan ympäristössään. Mitä enemmän ympäristö vastustaa sisimmässään muutokseen motivoitunutta ihmistä, sitä enemmän hän haluaa tehdä muutoksesta itselleen näkyvää, jotta hän pysyy suunnitelmassaan. Ylilyönnit ovat silloin enemmän kuin todennäköisiä. Tällöin tarvitaan sitä tärkeää anteeksiantoa ja itsemyötätuntoa, jotka auttavat ihmistä toipumaan. Näistä ylilyönneistäkin palaudutaan kuitenkin onneksi yleensä sille hyvälle kohtuuden polulle.

Rauhassa tehty elämänmuutos vaatii valmistautumista. Sen lisäksi sitä auttaa ympäristön tuki, puolison tsemppaus, ystävän kannustus ja työyhteisön joustavuus, koska muutos tuo mukanaan myllerrystä. Jokin vanha korvataan jollakin uudella ja se riipaisee aina. Riipaisemisen tunteita taas selittävät monenlaiset normaalit aivoissamme tapahtuvat neurologiset ilmiöt, joita muutoksessa tapahtuu.

Yleensä elämänmuutoksen taustalla on perimmäisenä tarve elää merkityksellistä ja parempaa elämää ja löytää näin tapa ja voimavarat tuoda tähän maailmaan oma panoksensa, joka on jotain hyvää ja arvokasta. Harvemmin ihmiset haluavat ideologioissaan tuhota lajilleen tyypillistä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lauman hyvinvointia.

Oikeasti itsekkäitä elämänmuutoksia on toki myös olemassa, koska on olemassa myös hyvin itsekkäitä ihmisiä. Niiden kohdalla puhutaan kuitenkin sellaisista muutoksista, joita en laskisi niihin elämänmuutoksiin, joissa tapahtuu myös ihmisen henkistä kasvua ja kokonaisvaltaista eheytymistä. Ja ihan pienenä knoppitietona: Psykopaattien osuuden arvioidaan (tutkimuksesta riippuen) olevan koko ihmiskunnassa 2-5%, joten aivan kaikki eivät tavoittele elämässään terveitä ja myös toisia kunnioittavia tapoja elää.

ikkuna

Mirvan kuva ©sofiaamberla

Lopuksi vielä pari kysymystä pohdittavaksi:

Jos toisen tai oma elämänmuutoksesi tuntuu itsekkäältä, millä aikajänteellä tarkastelet muutoksen tavoitteita ja vaikutuksia?

Kenen elämää me voimme elää ja kuka siitä on vastuussa?

Seuraavaksi pohdin jotain toista elämänmuutoksissa puhuttavaa kysymystä, vinkkejä otetaan vastaan 🙂

Ihanaa viikonloppua,

Mirva

 

 

Liekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja ja yrittäjä, esikoiskirjailija, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, Neuro Coach ja Mindfulness Coach.

EtukansiElämänmuutos – 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa -kirja julkaistiin 10.8.
Tilaa kirja:

Adlibris tästä.

Suomalainen tästä.

 

11 ASIAA, JOTKA AUTTAVAT SINUA OLEMAAN OMALLA PUOLELLASI

Olen usein huomannut sanovani valmennussession päätteeksi asiakkaalleni ”Muista olla omalla puolellasi”. Valmistellessani Onnistunut elämänmuutos –kesäleirini materiaaleja päätin kirjoittaa tuon ohjeen auki. Tässäpä siis 11 kohtaa siitä, mitä omalla puolella oleminen tarkoittaa.

1. OLE TIETOINEN OMAN MIELESI KRIITIKOSTA

Mirva Mäki-Petäjä Peili

Mirvan kuva ©sofiaamberla

Meillä on taipumus ajatella, ja joskus jopa puhua, kriittisesti tai rumasti itsestämme. Kriittinen ääni meissä heijastuu peloistamme ja uskomuksistamme ja ylläpitää ajatuksia, joilla on yleensä hyvin vähän tekemistä totuuden kanssa, jos ollenkaan. Ylikriittisen äänen muuttaminen mielessämme vaatii meiltä ajatustemme tiedostamista ja niiden tietoista kyseenalaistamista sekä hyvyytemme todellista kohtaamista.

Kohtaa sisäinen kriitikkosi tarkkailemalla ajatuksiasi ja puuttumalla niihin, kun havaitset negatiivisen äänen: ”Höpsis, tuo ei ole totta”, ”Tämä on vain mielikuvitustani ja pelkoa”, ”Tuo on vain uskomus, jonka minä muutan”, ”Hah hah, selitä vaan, en välitä”…

Ole tietoinen miten puhut itsellesi, koska sinä kuuntelet ja ajatuksesi konkretisoituvat usein elämääsi. Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan ja harjoittele itsesi kannustamista ja kiittämistä.

2. TIEDÄ, ETTÄ SINÄ ET OLE AJATUKSESI JA TUNTEESI

Minuutesi tai mielesi ei ole yhtä kuin aivosi, ajatuksesi tai tunteesi. Minuus on jotain suurempaa ja korkeampaa, jota edes tiedemiehet eivät ole pystyneet kovin menestyksekkäästi määrittämään. Mieli on suurempi ja vahvempi kuin aivosi, ajatuksesi, tunteesi tai toimintasi. Sinä voit asettua omien ajatustesi yläpuolelle tarkkailijana. Mielen voimalla voi esimerkiksi pakottaa aivot vapautumaan fobioista. Tarkoitus ei kuitenkaan ole hiljentää negatiivisia ajatuksia ja tunteita väkisin, vaan tiedostaa ne. Ne ovat tärkeitä merkkejä sinulle siitä, mitä sinun on työstettävä, mutta älä kuvittele että ne ovat sinä.

Erota tunteeseen samaistuminen ja sen kokeminen toisistaan:

EI NÄIN: Minä olen ahdistunut
VAAN NÄIN: Tämä asia tuntuu minussa ahdistavalta.

EI NÄIN: Kaikki on huonosti
VAAN NÄIN: Minusta tuntuu nyt siltä, kuin kaikki olisi huonosti.

 3. MUISTA, ETTÄ KAIKKI TUNTEET MENEVÄT OHI

Kun annamme tunteillemme vallan, me näemme elämämme niiden läpi. Se vääristää totuutta silmissämme. Ei ole olemassa tunnetta, joka jäisi meihin ikuisesti. Kaikki menee ohi. Jotkut negatiiviset ja toistuvat tunteet vaativat tietysti huomiota ja työstämistä. Tunteiden nimeäminen helpottaa niiden kokemista ja irtipäästämistä. Tunteiden kieltäminen sen sijaan on myrkkyä, koska se mitä juokset pakoon, vahvistuu sinussa. Älä siis kiellä negatiivisiakaan tunteitasi vaan kohtaa ne rauhassa. Tunteiden kieltäminen tuottaa aivoille tuskaa, mikä on tarpeetonta kärsimystä jo muutenkin ikävän tunteen lisäksi.

IMG_92124. MUISTA, ETTÄ OLET ARVOKAS JA AINUTLAATUINEN

Ihminen on laumaeläin ja suunniteltu hakemaan toisten hyväksyntää. Se oli luolamiehen aivoille jopa hengissä pysymisen ehto. Miellyttäminen voi kuitenkin mennä överiksi. Omien tarpeiden ja ajatusten tallominen muita miellyttääksemme ei ole terveellistä kenellekään. Se ruokkii sisäisen kriitikkomme negaatioita. Luomme itsestämme miellyttämällä kuvan, joka ei ole totta. Voimme kuvitella olevamme jotenkin vähempiarvoisia, vaikka ajatus on ainoastaan liian miellyttämisen aiheuttamaa harhaa mielessämme. Tarpeeton miellyttäminen ja mielistely vääristää ihmissuhteitamme ja aiheuttaa kaikille loppupeleissä turhaa kärsimystä. Opettele siis sanomaan EI ja seisomaan omien mielipiteidesi takana.

5. EROTA OMAT JA TOISTEN TUNTEET

Empatia on tärkeää ja sitä voi jopa harjoittaa tehokkaasti. Empatiaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa toisten tunteiden imemiseen. Joskus toisten ihmisten ongelmat ja raskaat tunteet voivat sekoittua omiimme. On hyvä erottaa mikä tunne on omamme ja mikä taas on samaistumisen ja yliempatian kautta meihin tarttunut toisen ihmisen tunne. Jos ystäväsi on epätoivoinen, sinun tehtäväsi on kuunnella, olla läsnä ja tukea häntä. Sinä et voi kuitenkaan elää tapahtumia hänen puolestaan. Jos menet mukaan hänen tunteeseen et pysty auttamaan ystävääsi. Sen sijaan se, että olet omien voimavarojesi rajoissa hänelle rakentava tuki ja peili ulkomaailmaan, auttaa häntä auttamaan itseään.

Muista, että kärsivän ihmisen tunteita ei saa väheksyä – ne pitää tunnistaa ja hyväksyä. Tunnustamalla myös negatiiviset tunteet, ihminen kokee saavansa ymmärrystä ja tukea ja voi näin alkaa auttamaan itseään.

EI NÄIN: Ethän sinä nyt voi tuosta suuttua!
VAAN NÄIN: Ymmärrän että tuo asia aiheuttaa sinussa suuttumuksen tunnetta, mutta miten voisit nyt päästä tästä eteenpäin.

EI NÄIN: Et voi olla väsynyt, kun nukuit juuri 10 tuntia!
VAAN NÄIN: Sinua siis väsyttää edelleen. Mikä piristäisi oloasi nyt?

6. MEDITOI

Harjoittamalla meditaatiota tai mindfulnessia, voit harjoittaa kaikkia edellä mainittua viittä kohtaa ja oman mielesi hallintaa. Mindfulness kehittää uusien synapsien syntymistä aivoissasi ja helpottaa positiivisten ratkaisujen löytymistä. Se ohjaa aivoja näkemään ongelmien taakse ja helpottaa näin ajatuksiemme tarkkailua merkittävästi. Aina kun huomaat mielesi harhailevan ja palautat sen takaisin läsnäolon tilaan ja hengitykseesi, kehität aivojasi.

Kehomeditaatio

Mirvan kuva ©sofiaamberla

Muista, että meditaatiota pitää harjoittaa, sitä ei voi oppia vain kirjoista. Aivojen pitää treenata käytännössä irtipäästämistä ja tarkkailijan asemaa. Voit hyvin aloittaa viiden minuutin harjoituksella päivässä ja lisätä aikaa hiljalleen, omaan rytmiisi sopivaksi. Välillä meditoiminen ja mindfulness tulevat tuntumaan sinusta tylsältä ja merkityksettömältä. Se on normaalia ja menee ohi. Aivojen tehtävä on vastustaa mielemme muutoksia ja kyseenalaistaa eri tavalla tekemisen hyötyjä sekä pitää meidät kiireisinä. Kun aivosi alkavat vastustaa, tiedät olevasi jo positiivisen muutoksen tiellä.

7. TEE PÄÄTÖKSIÄ

Aivot vastustavat pakotettua tekemistä. Tee päätös tehdä tarpeellinen, niin sinun ei tarvitse kamppailla pakon kanssa niin paljon. Päätöksen tekeminen vaikeastakin asiasta auttaa tutkitusti suoriutumaan paremmin haasteista, jopa kymmenillä prosenteilla. Kaiken lisäksi todennäköisyys tavoitteen saavuttamisesta nousee merkittävästi, kun päätät tehdä ne asiat, joita sinun on tehtävä.

Esimerkki:
Haluat laihtua ja tiedät sen vaativan sinulta pitkäkestoisesti urheilua ja terveellisen ruokavalion noudattamista. Jos nuo toimet ovat sinulle epämieluisia ja pakotat itsesi kuntosalille tai lenkille, aivosi vastustavat. Jos teet itsellesi hyvän salaatin, mutta syöt sitä pakolla ja pihviä tai suklaata ajatellen, aivosi saavat sinusta niskalenkin helpommin ja sorrut.

Kun päätät urheilla ja syödä terveellisesti ohjelmasi mukaan, todennäköisyytesi onnistua muutoksessasi on paljon korkeampi kuin ilman päätöstä. Vapautat näin aivojesi vastustamiseen käyttämän ajan ja energian itse tekemiseen.

Jos epäonnistut ja sorrut päätöksestäsi, harjoita pettymyksesi yli pääsemistä ja annan itsellesi anteeksi, jotta voit jatkaa hyvällä tielläsi. Ihmiset tekevät virheitä, se on täysin luonnollista.

8. KESKITY LUOVUUTEEN REAKTIIVISUUDEN SIJAAN

Opettele tunnistamaan ajatustesi seuraukset. Usein lopputulema on seurausta totutusta ja alitajuisesta ajatus – tunne – toiminta – lopputulos –kaavastamme. Me toistamme haitallisia toimintamallejamme tiedostamatta mielessämme. Kun lähdemme reagoimaan tunteisiin autopilotilla, emme toimi tilanteessa luovasti.

Kun harjoitamme meditoimista, opimme myös ”ottamaan aikaa” ajatus – tunne — > toiminta – lopputulos -malliimme. Tiedostamalla voimme keskeyttää haitallisen kaavan toistamisen päässämme ajoissa. Tämä kyky vahvistuu meissä ainoastaan harjoittamalla, joten ole itseäsi kohtaan kärsivällinen. Se, että havaitset jälkikäteen toimintaasi johtaneet vaiheet on jo valtavan suuri askel harjoittamisessa. Joskus tulee se päivä, jolloin tajuat jo ennen kuin lähdet reagoimaan, mitä oletkaan tekemässä.

flower-22656_19209. ANNA ANTEEKSI ITSELLESI JA MUILLE

Kaikki tekevät virheitä ja epäonnistuvat välillä. Ei ole ihmistä, joka ei epäonnistuisi tai tuottaisi pettymyksiä. Ne kuuluvat ihmisen elämään ja ovat tärkeitä etappeja oppimisen kannalta.

Ymmärrä, että anteeksiantaminen ei ole sama asia kuin vääryyksien oikeuttaminen. Jotkin asiat tapahtuivat ja olivat väärin, mutta niiden aiheuttamien ikävien tunteiden läpi käyminen kerta toisen jälkeen vahingoittaa vain sitä, joka niitä ajattelee. Päästä irti menneistä, opi niistä ja anna anteeksi. Se on lahja sinulle itsellesi. Tapahtumissa roikkuminen vie voimasi ja estää pahimmillaan sinua menemästä eteenpäin.

Anna anteeksi myös itsellesi! Jos rankaiset itseäsi menneistä ja muistelet tekemiäsi virheitä, jäät junnaamaan oravanpyörään. Jos teit toiselle väärin, voit pyytää anteeksi tai yrittää hyvittää tekosi. Muista kuitenkin, että hänen suhtautuminen anteeksipyyntöösi ei määrittele sitä, voitko sinä antaa itsellesi anteeksi. Kaiken voi antaa anteeksi. Se ei tee teoistasi tekemättömiä tai oikeita, mutta niiden märehtiminen ei myöskään auta sinua mitenkään. Jos jäät kiinni menneisiin, ruokit vain lisää heikkoja valintoja elämässäsi.

10.OLE KIITOLLINEN SIITÄ MITÄ ON

Kun harjoitat kiitollisuutta mielessäsi, opetat mieltäsi näkemään enemmän hyvää ympärilläsi. Kiitollisuusharjoitukset ovat todistetusti hyödyllisiä hyvinvoinnillemme. Kun ajattelet kiitollisuutta, vaikka se olisikin vaikeaa, elimistösi erittää dopamiinia ja serotoniinia. Ne ovat luonnon omia depressiolääkkeitä. Hyvän etsiminen harjoittaa meitä näkemään lisää hyvää. Aivosi solmivat uusia ja positiivisia hermoratayhteyksiä ja näkökulmasi elämään muuttuu vähitellen. Muista, että aivot näkevät vain sen, mitä ne uskovat, joten sinun täytyy ottaa vastuu siitä, mitä syötät aivoillesi.

 11. PYSY EROSSA NEGATIIVISISTA IHMISISTÄ

Pysy erossa negatiivisista ihmisistä. Tai jos et voi pysyä heistä täysin erossa (he ovat vaikka lähisukuasi), vähennä kanssakäymistä ja pyri pysymään tietoisena omista ajatuksistasi heidän seurassaan. Negatiivisuus tarttuu konkreettisesti aivoissa. Kun olet samassa tilassa negatiivisen ihmisen kanssa, hänen sanansa, äänenpainonsa ja kehonkielensä välittävät aivoillesi informaatiota ja energiaa hänen tunteestaan. Peilineuronisi aivoissasi alkavat imitoimaan negatiivisen ihmisen tunnetta ja rakentavat kaikesta informaatiosta oman vastineen. Yhtäkkiä voit tuntea olosi ikäväksi, jos et ole tietoinen siitä, miten tuon ihmisen energia vaikuttaa sinuun.

Tätä minä tarkoitan ”omalla puolella olemisella”, noin suurin piirtein 😉

Ihanaa kesää

Mirva

mentaalivalmentaja, life coach, neurocoach, valmentaja mirva mäki-petäjäLiekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja ja yrittäjä, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, neuro coach, esikoiskirjailija ja Mindfulness CFM® -opiskelija.

Elämänmuutos – 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa -kirjan uusi julkaisupäivämäärä on 10.8. Voit tilata kirjan jo ennakkoon tästä.

 

Kymmenen epämiellyttävää merkkiä, joista tiedät olevasi oikealla polulla.

bracelet-1198737_1920Kuten lupasin viime viikolla, kerron niistä kymmenestä epämiellyttävästä merkistä ja tunteesta, joita voimme kokea elämänmuutoksen yhteydessä ajoittain. Haluan sinun tietävän, että kaikki tunteet ovat normaaleja ja menevät ohi. Nämä asiat osoittavat sinulle vierailullaan, että muutoksesi on todellinen ja että teet oikeita asioita.

Kun epämiellyttävä tunne tulee elämäämme, on hyvä pysähtyä tunnistamaan se. Yleensä me nimittäin säikähdämme niitä ja haluamme kääntyä kannoillamme. Aivomme vastustavat muutoksia hanakasti, koska pelkäävät epävarmuutta, jota uskomuksemme ja pelkomme nostavat muutoksessa pintaan.

Muutos tarkoittaa siirtymistä jostakin totutusta tilanteesta toiseen. Se tarkoittaa harvoin sitä, että laitamme koko elämämme remonttiin. Kuitenkin sanana muutos on suuri ja pelottava. Ehkäpä muutoksen sijaan meidän pitäisikin puhua tietoisesta kehityksestä tai paremmista tietoista valinnoista.

Muutokset ovat erikokoisia ja tarkoittavat eri asioita eri ihmisille. Esimerkiksi tupakanpolttamisen lopettaminen voi olla jollekin pieni ja toiselle suuri muutos. Kaikki on yksilöllistä. Jokainen tietää miten hyödyllistä tupakasta olisi luopua, mutta tietoisuus siitä ei kuitenkaan riitä tekemään siitä useimmille helppoa. Sama on esimerkiksi haitallisesta ihmissuhteesta luopuminen. Sekään ei yleensä ole helppoa, vaikka tietäisimme sen olevan meille terveellistä. Hallitussa elämänmuutoksessa tunteiden ja haasteiden tiedostaminen  on erittäin tärkeää. Se auttaa meitä tekemään itsellemme parempia valintoja ja onnistumaan niissä.

Ihanat, kamalat tunteet

1. Tunne, että olet eristyksissä muista

Suuret henkilökohtaiset muutokset ovat luonteeltaan yksityisiä. Ne vaativat meiltä yksinäisyyttä ja siksi väliaikainen eristäytymisen tunne läheisistä on täysin normaalia.

2. Keskittymisvaikeudet

Muutos kuormittaa aivojamme raskaasti ja ylikuormittuneena ne eivät toimi normaalisti. Vasen aivolohko, joka tekee suurimman osan jokapäiväisistä askareistamme, ylikuumentuu tilanteessa herkästi. Siksi unohtelu ja keskittymisvaikeudet ovat täysin normaalia, eivätkä merkki alkavasta dementiasta.

3. Ahdistus ja levottomuus

Kaikki muutokset, johtuivatpa ne sitten työstä, ihmissuhteista, elämäntavoista tai henkisestä muutoksesta, herättävät tunteemme pintaan. Muutos herättää meissä kokonaan uusia ajatuksia ja tuo luovuuden tullessaan. Ikävä kyllä mielemme täyttyy silloin myös helposti huolilla. Ylitsepursuavat uudet tilanteet ja tunteet voivat aiheuttaa ahdistusta ja levottomuutta, mutta nekin ovat täysin normaaleja muutosprosessissa.

4. Ärsyyntyminen

Kun muutoksessamme on kysymys positiivisesta asiasta omassa elämässämme, on täysin tyypillistä ärsyyntyä itselleen läheisten ihmisten seurassa. Vanhat tapamme ovat kietoutuneet myös läheisten ihmistemme tapoihin. Muutos meissä aiheuttaa erilaista käytöstä myös heissä. Muuttunut dynamiikka kanssakäymisessämme aiheuttaa herkästi ärsyyntymistä puolin ja toisin.

5. Pelko ja suru

Mitä suuremmasta ja tärkeämmästä muutoksesta on kysymys, sitä suurempaa on usein myös tuntemamme pelon määrä. Suurten muutosten alussa jopa paniikin tunteet ovat luonnollisia. Silloin haluaisimme vain juosta karkuun. Juokse-tai-kuole –reaktio on aivoillemme luonnollinen, mutta alkeellinen selviytymiskeino. Älä juokse pakoon. Ota tunteet vastaan ja anna itsellesi aikaa rauhoittua. Pelko on osoitus siitä, että muutos on sinulle merkityksellinen. Luota siihen, että pelon tunteesikin menevät ohi.

Suru on merkki menetetyn elämäntavan katoamisesta. Se kuuluu normaalina suureen muutokseen ja sitä tulisi käsitellä myös asiaankuuluvana surutyönä.

6. Yhteenotot

Kun ihminen haluaa muutoksen, se tarkoittaa usein sitä, että hän tuntee tyytymättömyyttä jollain alueella elämässään. Se voi liittyä myös läheisiin ihmisiin. On siis täysin normaalia, että muutos voi aiheuttaa läheisten ihmisten välille eripuraa. Muutosta läpikäyvän ihmisen onkin houkuteltava toiset näkemään uudet, terveemmät toimintamallit suhteessa häneen ja asettaa näin omat uudet rajansa. Se voi olla suuri palvelus kaikille.

7. Tyytymättömyys

Tyytymättömyyden tunne ei ole merkki siitä, että muutos ei toimi vaan siitä, että se toimii. Positiiviseen muutokseen pyrkivän ihmisen on vaikeaa tyytyä enää vanhoihin opittuihin ja toimimattomiin tapoihin niin itsessään kuin toisissa. Hän haluaa parempaa ja siksi pintaan nousee helposti tyytymättömyyden tunne.

8. Tunne, että olet eksyksissä

Se, että tunnet itsesi eksyneeksi ei tarkoita myöskään sitä, että olisit väärällä tiellä. Muutos tuo tiellesi säkillisen uusia odotuksia, tunteita ja kokemuksia. Koko todellisuutesi ympärilläsi voi olla muokkaantumassa erilaiseksi. On täysin normaalia tuntea olevansa välillä eksyksissä, kun törmää jatkuvasti uusiin asioihin.

9. Ihmissuhteiden kyseenalaistaminen

Kun teemme suuren muutoksen itsessämme, muuttuu myös elämämme. Pienemmissä muutoksissa muuttuu vähemmän, mutta siltikin jotain muuttuu. Ystävyyssuhteet voivat joutua muutospaineen alle. On täysin luonnollista, että muutoksen läpikäyvä ihminen kyseenalaistaa ja testaa myös ihmissuhteidensa toimivuutta, vaikka suhde olisikin alkujaan terveellä pohjalla. Tämä koskee myös parisuhdetta. Voi olla, että jotkut ihmissuhteet eivät taivu muutokseen ihmisen persoonassa ja elämässä, ja se voi loppupeleissä olla jopa hyvä asia kaikille.

10. Kummalliset ja intensiiviset unet

Vaikka sinä nukut, aivosi valvovat ja paiskivat yötöitä. Ne prosessoivat kaikkea uutta ja hämmentävää, jota uudet valintasi niille tarjoavat. Tämä voi aiheuttaa kummallisia, intensiivisiä ja negatiivisiakin unia. On hyvä muistaa, että unet ovat aivojen tapa selviytyä ja selvittää uusia kokemuksiaan.

Olipa muutoksesi suuri tai pieni, tuo se mukanaan uusia tilanteita ja nostaa pintaan tunteita. Useat tunteet ovat onneksi positiivisia ja ne auttavat meitä myös osaltaan pääsemään näistä negatiivisista eteenpäin. Kaikella on kaksi puolta ja jos jotain uutta haluaa elämäänsä, tarkoittaa se yleensä sitä, että jostain vanhasta ja tutusta on luovuttava. Muutosprosessissa on tärkeää tunnistaa ja hyväksyä kaikki tunteet sekä ymmärtää, että ne eivät jää lopuksi ikää. Tunteet tulevat ja menevät. Tärkeintä on yrittää nähdä niiden taakse, todelliset syyt ja pelot sekä se, mitä ne oikeasti yrittävät viestittää meille. Muutos on tärkeää ja luonnollinen osa elämäämme. Ne kasvattavat meitä ja auttavat usein löytämään lähemmäksi itseämme sekä elämämme tarkoitusta.

Ensi kerralla keskityn tunteiden hallintakeinoihin ja valintoihin, joita tekemällä me still-life-1139582_1920voimme helpottaa oloamme nopeasti stressissä ja muutoksessa. Tiedossa siis enemmän positiivisia juttuja 🙂 Valmentajana ja elämänmuutoksesta kirjoittaneena koen kuitenkin, että näistä hankalistakin asioista on hyvä puhua reilusti. Avoimuus tässäkin asiassa auttaa meitä kaikkia matkallamme.

❤ Mirva

 

Liekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.
Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja ja yrittäjä, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, neuro coach, esikoiskirjailija ja Mindfulness -opiskelija (CFM®)

Elämänmuutos – 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa -kirjan uusi julkaisupäivämäärä on 10.8. Voit tilata kirjan jo ennakkoon tästä.

Jos haluat kirkastaa omat tavoitteesi ja rakentaa itsellesi konkreettisen muutospolun tule Onnistunut elämänmuutos -kesäleirille. Tiedossa on neljä rentouttavaa ja konkreettisia apukeinoja antavaa päivää merellisessä Lauttasaaressa, Helsingissä. Aikusten kesäleirille voit ilmoittautua tästä.

 

Lähde tunnelistaan: http://www.davidwolfe.com

Elämänmuutos ja ”sitten kun”

Kiipeily unelmaElämänmuutoksesta puhutaan paljon ja yhä useammat tekevät niitä nykyään. Joku muuttaa maalle, toinen aloittaa terveemmän elämän ja kolmas kehittää itseään henkisesti.

Aikaisemmat sukupolvet puhuivat harvemmin elämänmuutoksesta. Sodan jälkeiset sukupolvet taistelivat tiensä ravinnon ja sivistyksen pariin, rakensivat teollisuuden ja talouden tukirangat eikä asioiden kyseenalaistamiselle ollut suurta tilaa. Aika meni perustarpeiden parissa. Jotkut toki lähtivät Amerikkaan paremman elintason perässä, mutta useimmat puursivat askareissaan, kyseenalaistamatta elämäänsä suuren koneiston osana.

Me saamme jo kulkea reittejä, joita ei ole valmiiksi tallattu.

Nykyaika on tuonut ihmisen elämään erilaisia haasteita. Se on myös ajanut ihmisen jonkinlaiseen risteykseen, jossa entiset arvomallit ja tavat toimia ovat kohdanneet kyseenalaistamista. Ihmiskunta on globaalissa murroksessa ja se näkyy myös yksilötasolla. Me haluamme elää merkityksellisesti ja vaikuttaa elämämme suuntaan enemmän aktiivisesti. Nykyihmisellä on mahdollisuus tavoitella tasapainoisempaa olotilaa. Me saamme jo kulkea reittejä, joita ei ole valmiiksi tallattu. On varmasti totta, että ihmisistä on tullut myös hieman hedonistisempia, tai ainakin yksilökeskeisempiä, koska se on tässä maailmassa mahdollista, mutta toisaalta sen myötä maailmasta ja yhteisöistämme on tullut myös avoimempia. Ideologiat kukoistavat, yhteisiä hankkeita ja me-henkeä nostatetaan nyt yksilöllisyyden ja vapaaehtoisuuden ehdoilla. Pakottamisesta onkin tullut kaikilla osa-alueilla hyvin hankalaa.

Kaikki me kohtaamme elämässämme muutoksia. Niiltä ei säästy kukaan, eikä pidäkään säästyä. Ne kuuluvat elämään ja ovat parhaita opettajiamme. Muutoksia halutaan tehdä yhä enemmän omilla ehdoilla, välttäen suurempia törmäyksiä. Oli elämänmuutos millainen tahansa, edeltää sitä yleensä jonkinlainen tyytymättömyys. Tämä koskee tietysti itse tehtyä elämänmuutosta. Muutoksia tulee myös itsemme ulkopuolelta ja väkipakolla. Kun sairaus tai kuolema astuu elämäämme on elämänmuutos ihan muuta, kuin mielessä haudottu unelma. Silloin koetellaan ihmistä eri tavoin, kuin itse valitussa muutoksessa. Molemmissa onnistunut muutos edellyttää kuitenkin paljon samoja asioita. Mielenhallinnan ja määrätietoisen toiminnan avulla, voi pahoistakin elämänmullistuksista selvitä vaikka ne vaativat meiltä valtavasti rohkeutta, tahtoa ja itseluottamusta.

Mitä me odotamme?

Omaehtoisten elämänmuutosten kohdalla on mielenkiintoista miettiä, miksi me lykkäämme niitä hamaan tulevaisuuteen? Odotammeko me lottovoittoa, ylimääräistä tuntia vuorokauteen, lastemme kasvamista, eläkettä, uutta maailmanjärjestystä, talouskasvua vai Kauniiden ja rohkeiden viimeistä tuotantokautta? Me odotamme yleensä parempaa aikaa ja enemmän rahaa. Tai jotakin, mitä meillä ei vielä ole. Emmekä me usein edes kovin selkeästi tiedä, mitä se on, mutta se on ”sitten kun”, eikä ainakaan nyt.

Joskus aika tai rahatilanne ovat oikeasti huonoja ja muutokseen voi sisältyä silloin enemmän haasteita. Lisäksi ihmisen on vaikeaa keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa ja siksi muutoksessa olisikin hyvä, että jotkin elämänalueet olisivat tasapainossa. Riskeistä on hyvä olla tietoinen, vaikka kaikkea ei etukäteen voi ottaa huomioon. Joskus voi olla hyvä odottaa vähän parempaa hetkeä, mutta useimmiten ei.

köysi kiinni laiturissa

Vanhat tavat istuvat meissä tiukassa.

Yleensä me keksimme syitä muutoksen lykkäämiseen aivan jostain muusta kuin totuudesta käsin. Nimittäin kaikki on oikeasti suhteellista, niin kuin olemme monta kertaa kuulleet. Peloistamme 90% on muistoja ja sen hetken tilanteen kanssa niillä on usein hyvin vähän tekemistä. Me vain haluamme minimoida riskit ja paikalleen jääminen on siksi hyvin inhimillistä.

Emmekä me usein edes kovin selkeästi tiedä, mitä se on,
mutta se on ”sitten kun”, eikä ainakaan nyt.

Jos lykkäämme muutosta vaikka säästämällä tiettyä määrää rahaa, arvaatteko mitä tapahtuu elämänmuutokselle sen jälkeen, kun rahat ovat kasassa? Aivan, sitä lykätään lisää. Silloin rahan keräämisestä on tullut tavoite ja siitä luopuminen olisi taas yksi elämänmuutos lisää. Ihminen tuntee olonsa tyhjäksi ja epävarmaksi, kun pitää luopua tavoista olla ja elää. Me jatkamme mieluummin tuttua rataa ja piiloudumme uuden tavoitteen taakse. Aivomme kiintyvät tuttuihin asioihin ja kehittävät jopa addiktioita väliaikaisiin tavoitteisiin. Niihin, jotka alun perin asetettiin mahdollistamaan elämänmuutos. Usein tulee jotain, joka muuttaa tilannetta, koska me alitajuisesti etsimme syitä lykätä muutosta. Silloin onkin hyvä pysähtyä miettimään, haluaako sitä muutosta todella ja jos haluaa, niin mikä oikeasti estää meitä toteuttamasta sitä.

Jos pelkojen ylitse haluaa päästä,
on aivojen alkeellisimmat vastustusjärjestelmät murrettava tahdonvoimalla.

Yleensä pelko epäonnistumisesta, häpeästä tai vaikka ulkopuolelle jäämisestä ovat tarpeeksi isoja syitä jättää tekemättä. Kun elämänmuutoksen lykkäämistä perustelee itselleen ja muille ainaisena kiireenä tai asuntolainan lyhennyksenä, kaikki ymmärtävät. ”Aivan”, ”ymmärrän” ja sitä rataa. Me haemme siunausta päätöksillemme toisilta, vaikka tosiasiassa perustelemme niitä itsellemme. Unelmat, ajatukset ja suunnitelmat livahtelevat ajatuksissamme ja me työnnämme niitä sivuun ”sitten kun” ja ”mutta kun” –selityksillä. Hermoradat tekosyiden tukena syvenevät aivoissamme entisestään ja tutkimusten mukaan lähdemmekin tästä elämästä katuen niitä muutoksia, joita emme koskaan tehneet. Tekemällä aina kuten ennen, saamme samaa kuten aina ennen. Se on yleisin selitys myös sille, miksi samat selitykset kiertävät päässämme oravanpyörää. Tämä kaikki on täysin luonnollista aivojen ohjaamaa toimintaa. Jos pelkojen ylitse haluaa päästä, on aivojen alkeellisimmat vastustusjärjestelmät murrettava tahdonvoimalla.

Oravanpyörässä, olipa se sitten mihin tahansa liittyviä tapoja toimia, ei ole virrankatkaisijaa. Siitä pyörästä on hypättävä itse ulos jos haluaa muutoksen. Ja siihen oravanpyörään on helppo lipsahtaa uudelleen, jollei siedä lukuisia epämiellyttäviä tunteita ja ole peloista riippumatta muutoksessaan määrätietoinen. Noista epämiellyttävistä tunteista voisi kirjoittaa kokonaan oman tekstin ja teenkin sen seuraavaksi, jo ensi viikolla. Niihin muutosta vastustaviin tunteisiin nimittäin kannattaa varautua etukäteen. Tiedän sen myös omasta kokemuksestani.

Minä olen muuttunut, vaikka kuitenkin olen sama.
Elämäni on muuttunut, vaikken ole sitä vaihtanut.
Ympäristöni on muuttunut, vaikka sekin oli aina täällä.
Minä en vain nähnyt näistä mitään.

Minäkin olen piiloutunut ”ei ole rahaa, eikä aikaa, olen liian vanha ja on liikaa menetettävää” -selityksiin. Olen lykännyt, empinyt ja kärvistellyt ja ajatellut ”sitten kun”. Olen jatkanut kuten ennenkin, ja unelmoinut jostain, jota en edes kunnolla nähnyt, koska uskoin sen olevan niin kaukana ulottumattomissani.

Kaiken tämän ymmärtämiseen minä tarvitsin elämänmuutoksia, jotka eivät tulleet sievästi ja hallitusti sekä elämänmuutoksia, jotka tulivat suunnittelemalla ja hallitusti. Olen tehnyt muutoksia minulle ennen ominaisiin tapoihin elää, olla ja reagoida, mutta ennen kaikkea olen muuttanut sitä, miten suhtaudun mahdollisuuksiin ja kontrolliin. En yritä enää kontrolloida elämääni niin paljon. Elämä on matka, eikä määränpää. Minä olen muuttunut, vaikka kuitenkin olen sama. Elämäni on muuttunut, vaikken ole sitä vaihtanut. Ympäristöni on muuttunut, vaikka sekin oli aina täällä. Minä en vain nähnyt näistä mitään.

Kaikki nämä muutokset aikaansaavat elämässäni lisää muutoksia. Teen niitä edelleen, koska rakennan itselleni uutta tapaa elää ja tehdä työtä. En totuuden nimissä tiedä huomisesta. Tosiasiassa et tiedä sinäkään, mutta todennäköisyytesi ennustaa sitä voivat olla toki tällä hetkellä hivenen omiani korkeammat. Epävarmuudesta on silti tullut minulle tuttua, enkä enää pelkää sitä niin paljon, koska olen siitä tietoinen. Olen nähnyt kaiken muutoksen keskellä, miten elämä vie eteenpäin ja kuinka pelkojeni pohjalta on aina löytynyt maata, jolla olen voinut seisoa.

Yksi asia, mitä olen omista elämänmuutoksistani oppinut on se,
että jos ei jarruta ennen shikaania,
luisuu mutkassa aivan varmasti radaltaan.

Tiedätkö mikä on kuitenkin parasta kaikessa? Se, että en enää jää hautomaan (kuin ehkä hetkeksi) tekemiäni virheitä, vatvo hassuja sanojani tai toisten ihmisten asioita. Itsemyötätunnon lisääntyminen on tehnyt elämästäni vapaampaa, henkisesti. Harjoitteluni on toki kesken ja tulee aina olemaankin. Olemme yhtä aikaa valmiita ja kesken, hyväksyttyjä juuri sellaisena kuin sillä hetkellä olemme. Kaikki on tässä hetkessä, ei eilen, eikä ”sitten kun”, vaan nyt.

Aloita pienin askelin, nyt.

Elämänmuutoksen voi aloittaa nyt, jos tekee sen pienin askelin.

Jos sinä haaveilet muutoksesta, voit aloittaa nyt, mutta järjen kanssa, pienin askelin. Yksi asia, mitä olen omista elämänmuutoksistani oppinut on se, että jos ei jarruta ennen shikaania, luisuu mutkassa aivan varmasti radaltaan. Eli anna muutokselle aikaa. Anna itsellesi aikaa ja palastele elämänmuutoksesi paloiksi, joita voit lähteä toteuttamaan jo tänään. Hae onnistumisen tunteita pienistäkin asioista. Jos haluat terveellisen elämäntavan, luovu yhdestä paheesta ja harjoita sitä viikko tai kaksi, kunnes olet valmis seuraavaan tekoon. Päätä onnistua ja valmistaudu ottamaan suuriakin tunteita vastaan. Siitä se lähtee, baby steps.

Listaan tähän loppuun vielä muutaman asian, jotka näyttävät yhdistävän yleensä elämänmuutoksia, jotka sinällään voivat olla hyvinkin erilaisia.

  1. Uskalla pysähtyä. Muutostarpeen tunnistaminen edellyttää pysähtymistä. Jos juokset vain vanhojen tapojesi mukaana ja pakenet tunteitasi, et voi nähdä itseäsi kirkkaasti.
  2. Tunnista muutostarpeesi. Tarkenna ajan kanssa itsellesi, mitä ja miten sinä haluat muuttaa itseäsi ja elämääsi.
  3. Anna menneet anteeksi. Anteeksiantaminen on tärkeässä asemassa muutoksessa. Olipa kyse mistä tahansa muutoksesta, anna itsellesi menneet anteeksi ja samalla kaikille toisillekin. Anteeksi antaminen on lahja itsellesi, eikä se tarkoita vääryyksien hyväksymistä. Katkerana tai vihaisena et kuitenkaan voi keskittyä muutokseen, joka tulee haastamaan sinut myös tunnepuolella.
  4. Ota rauhassa, palasina. Kiireessä voit juosta väärään suuntaan turhan tähden. Ota rauhassa ja pilko tavoitteesi pieniin osiin. Iloitse pienistä onnistumisista.
  5. Kartoita kompastuskivesi ja jäsennä realiteetit mielessäsi. Asioita, jotka haastavat määrätietoisuutesi muutosmatkalla tulee vastaan. Ota ne vastaan rauhassa. Luota siihen, että löydät ratkaisut, yksi kerrallaan.
  6. Nouse ylös kun kaadut ja anna anteeksi uudestaan. Et tule pysymään tavoitteesi linjassa aina. Lipsahdukset ja takapakit kuuluvat kasvuun. Ne opettavat meille jotain tärkeää. Ole itsellesi myötätuntoinen ja opi kompuroinnistasi. Riittää, että nouset ylös ja jatkat siitä mihin jäit.
  7. Muista, että sinä voit muuttaa vain itseäsi. Toiset ihmiset voivat innostua elämänmuutoksestasi, mutta vaikutus heihin voi olla myös täysin päinvastainen. Tämä on sinun elämäsi ja vastuusi siitä on yksin sinun. Se on suuri vastuu, mutta niin on myös elämäsi.

Seuraavassa postauksessa ensi viikolla, käyn läpi niitä epämiellyttäviä tunteita elämänmuutoksessa, joista jo nyt vähän varoittelin.

Voi hyvin ja muista olla itsellesi ystävä.

Mirva

Mirva Mäki-Petäjä, mentaalivalmentaja, neurocoach, liekki coachingLiekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja ja yrittäjä, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, neuro coach, esikoiskirjailija ja Mindfulness -opiskelija (CFM®)

Elämänmuutos – 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa -kirjan uusi julkaisupäivämäärä on 10.8. Voit tilata kirjan jo ennakkoon tästä.

 

Oikea motivaatio voi olla vain sisäistä

Sisäinen valo, sisäinen vahvuus, sisäinen motivaatio, Liekki Coaching

Jokaisessa meissä on valtavasti luovuutta ja voimaa, jonka kuuluu saada loistaa!

Inspiroiduin kirjoittamaan tämän tekstin extempore, kun sain luurin korvaani puhelinmyyjältä. En halunnut ostaa tuotetta ja selitin miksi. Myyjä huokaisi syvään ja luovutti nopeasti. ”Tuut tuut”. Tunsin hänen turhautumisensa lankoja pitkin ja mietin, miten hän voi työssään.

Sisäisen motivaatio on yksi lempiaiheistani valmennuksessa. Yritykseni ideologia ja nimi Liekki nojaavat tähän aiheeseen. Sisäisen motivaation ymmärtäminen ja arvostaminen niin yksilön omassa elämässä kuin osana työyhteisöä, ovat yritykseni missio.

”Olen sitä mieltä, että loppujen lopuksi motivaatio voi olla vain sisäistä. Jos motivaatio on noin sanottua ulkoista motivaatiota, ei se ole oikeasti motivaatiota. Ei ainakaan siinä tarkoituksessa, mitä motivaatio sanalla yritetään mielestäni ilmaista.”

Motivaatiosta on olemassa useita erilaista teorioita ja sitä on tutkittu psykologiassa kautta aikojen. Sisäinen motivaatio nousee puheenaiheeksi yhä useammin ja nykyisin siihen voi törmätä jo myös yritysmaailmassa. Yksilötasolla olemme jo aika hereillä siitä, että elämää voi elää täydesti vain kuuntelemalla omaa sisintään, mutta yritysmaailmassa on aihetta kohtaan vielä pelkoja. Yleisin lienee pelko kontrollin menettämisestä.

Olen sitä mieltä, että loppujen lopuksi motivaatio voi olla vain sisäistä. Jos motivaatio on noin sanottua ulkoista motivaatiota, ei se ole oikeasti motivaatiota. Ei ainakaan siinä tarkoituksessa, mitä motivaatio sanalla yritetään mielestäni ilmaista. Ulkoinen motivaatio on muiden ihmisten sekä oman egon miellyttämistä eli paljolti omien pelkojen ja uskomusten kautta toimimista. Toiminta on meissä yleensä hyvin alitajuntaista, joten emme ole useinkaan tietoisia miksi teemme jotain, mitä teemme. Kipinä motivaatioon voi kyllä tulla ihmiselle ulkoa, mutta sen on resonoitava sisäisen motivaation kanssa, jotta se muuntuu ihmisessä oikeaksi motivaatioksi.

Sisäinen motivaatio yrityksen vahvuutena

Kaikki eivät vielä ole sisäistäneet mitä sisäinen motivaatio on ja siksi sitä haetaankin joskus ulkopuolelta, valmiissa paketeissa. Vielä näkee valmennuksia ja koulutuspäiviä, joissa henkilökuntaa halutaan ”motivoida”. Koulutuksessa tarjoillaan kaikille samaa innostusta samalta tarjottimelta ja sitten ihmetellään miksi henkilöstön innostus lopahtaa niin pian, ettei muutosta oikeasti tapahdu. Joskus näkee myös rekrytointi-ilmoituksia, joissa etsitään motivoivia esimiehiä.

”Motivoitunut ihminen on luonnostaan luova. Mikä yleensä johtaa uusiin innovaatioihin sekä tuo enemmän rahaa viivan alle.”
Liekki Coaching, sisäinen motivaatio

Uskallammeko me antaa kaikkien loistaa omana yksilöllisenä itsenään? ©sofia amberla

Sisäisessä motivaatiossa lähdetään siitä oletuksesta, että motivaatiota ei voi antaa toiselle. Siinä yritys, johtajat ja esimiehet toimivat mahdollistajina, innostajina ja tukijoina sille, että työntekijät saavat tehdä työnsä niin, että se tukee heidän omaa sisäistä motivaatiota, kehitystä ja näin ollen myös luovuutta. Esimies on silloin tärkeässä roolissa myös luottamuksen rakentajana, jotta työntekijä uskaltaa ottaa vastuuta itse ja kehittyä sekä kehittää työtään. Motivoitunut ihminen on luonnostaan luova. Mikä yleensä johtaa uusiin innovaatioihin sekä tuo enemmän rahaa viivan alle.

Yrityskulttuurissa, jossa arvostetaan sisäistä motivaatiota, on vahva luottamus yrityksen ja työntekijöiden välillä. Siihen kuuluu usko, että yrityksen menestys tulee aidosti motivoituneista työntekijöistä, ja siihen, että palkatut työntekijät ovat luottamuksen arvoisia.

Raha ja sisäinen motivaatio

Rahaa on usein pidetty parhaana porkkanana sekä vaikuttimena työtyytyväisyyteen ja menestykseen. Ja toki se vaikuttaa paljon kaikkeen, koska kuuluu yhteiskunnassamme perusturvallisuuden tukirankaan, mutta raha ei itse asiassa kuulu sisäisen motivaation lähteisiin. Sen sijaan vaikkapa ylpeys ja itsetunto kuuluvat. Raha on ulkoinen tekijä, jolla pidetään perustarpeista huolta ja voidaan saavuttaa jotain, joka on tärkeää. Jos raha ei palvele yksilön sisäistä motivaatiota, se ei toimi porkkanana.

Olen itse ollut keskustelussa, jossa johtaja ihmetteli miksi minä en motivoidu rahasta, jota onnistuminen työssäni minulle toi. Tietysti arvostin korvausta, jota työstäni sain, mutta se ei palvellut kohdallani sisäistä motivaatiota. Minä halusin päästä tekemään uusia asioita, kehittää itseäni ja työtäni sekä tuntea innostusta siinä. Tunsin, että raha ei vienyt minua lähemmäksi noita asioita. Jos niin olisi ollut, olisin todennäköisesti voinut motivoitus työstäni, mutta minun ja yrityksen tavoitteet eivät silloin kohdanneet.

”Toisen sisäistä motivaatiota ei voi eikä tarvitse aina ymmärtää, mutta sen kunnioittaminen onkin se juttu”

Mietitäänpäs vielä hetki rahaa, koska sanoin, että se ei kuulu sisäisen motivaation lähteisiin. Kun ihminen haluaa rahaa, mitä hän oikeasti haluaa? Nimittäin itse raha ei tuo kenellekään hyvää oloa, jos se on vain paperia ja koodia pankkitilillä. Raha on tietysti tärkeää, koska ilman sitä on haastavaa selvitä, mutta itsenään se ei sytytä. Jos se mitä sillä rahalla saa, johtaa oikean motivaation luokse, yhdistelmä toimii. Ja se ei ole se auto tai talo, minkä sillä rahalla voi ostaa. Sillä auto ja talokin ovat nimittäin ulkoisia tekijöitä, jotka eivät ole sisimmässä kiinni. Se rahalla auton tai talon ostanut ihminen, voi oikeasti haluta esimerkiksi parempaa itsetuntoa, yksityisyyttä, kunnioitusta, turvallisuutta, vapautta tai vaikkapa kontrollin tunnetta elämäänsä.

yksilöllisyys

Jokaisen”cup of tea” on erilainen.

Joku haluaa mahtua perheen ja lemmikkien kanssa paremmin autoon tai taloon ja silloin uusi hankinta tulee myös toisille näkyvään tarpeeseen. Silloin ihminen voi haluta sisäisesti vaikkapa mukavuutta ja helppoutta sekä tuottaa iloa ja onnea läheisilleen sekä kokemuksen onnistumisesta itselleen. Tai jotain ihan muuta, mutta ideasta saa jo varmasti kiinni. Auto ja talo ilmentävät kaipaamiamme tunteita ja tarpeita. Joku suuren perheen omaava, voikin talon tai auton sijaan haluta vaikka suuremman veneen, joka taas tuntuu talon ostajasta aivan järjettömältä, koska tarve ei ole hänelle näkyvä. Veneenostajasta investointi on taas paras mahdollinen, koska se tukee hänen sisäistä motivaatiotaan. Toisen sisäistä motivaatiota ei voi eikä tarvitse aina ymmärtää, mutta sen kunnioittaminen onkin se juttu.

Valonöörit, sisäisen motivaation käsikirja -kirjassa, Frank Martela kertoo tarinan pojasta, joka tykkäsi nurmikon leikkaamisesta. Poika parturoi kotitalonsa nurmikon viimeisen päälle ja silmin nähden nautti siitä. Isä huomasi pojan intohimoisen suhteen nurmikon leikkuuseen ja sanoi maksavansa tälle rahaa työstä. Pojan innostus nurmikon leikkaamiseen lopahti siihen. Raha tavallaan pilasi pojan sisäisen motivaation, joka hänellä oli alun perin nurmikon leikkaamista kohtaan. Se mikä pojan sisäinen motivaatio oli, me voimme vain arvailla. Se saattoi olla vaikkapa ylpeyden ja hyvänolon tuottaminen vanhemmilleen ja sitä kautta itselleen, tai se, että hän näki heti kätensä jäljen pihalla? Ehkä hän piti järjestelmällisyydestä ja siisteydestä?

Jos vähän virittäydymme asiaan, voimme varmasti muistaa jokainen jonkinlaisen tilanteen tai tunteen omasta elämästämme, milloin joku kiva juttu ei enää ollutkaan niin kiva. Mitä silloin tapahtui?

”Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ihmiset, jotka saavat oikeasti vaikuttaa työhönsä ja tapaansa tehdä sitä, ovat selkeästi kannattavampia työntekijöitä yritykselle kuin ne, jota valvotaan ja määräillään.”

Koska olen kyseenalaistanut rahan tehoamista porkkanana, lienee paikallaan korostaa sitä, että tietysti työstä pitää maksaa palkkaa ja mieluiten hyvää palkkaa, sehän on koko työsuhteen tärkeä peruspilari. Jos palkka-asiat eivät ole kunnossa, ei ihminen pääse kunnolla loistamaan. Arjen huolet ja perustarpeet vievät silloin liikaa tilaa ajatuksistamme. Raha on tärkeä asia työssä, mutta suurempi into, motivaatio ja tutkitusti myös tulos tulevat kuitenkin siitä, että ihmisten annetaan tehdä asiat luovasti. Tietysti tämäkin vapaus pitää sisällään ammattimaisia rajoja, ohjausta ja johdonmukaisuutta, eikä suinkaan elämistä pellossa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ihmiset, jotka saavat oikeasti vaikuttaa työhönsä ja tapaansa tehdä sitä, ovat selkeästi kannattavampia työntekijöitä yritykselle kuin ne, jota valvotaan ja määräillään. Minusta tulokset ovat hyvin loogisia.

Sisäinen motivaatio on mahdollisuus yritykselle

Olen muutaman kerran kuullut sanottavan, että ”me ei haluta valmentaa sisäistä motivaatiota, koska työntekijämme voivat huomata motivoituvansa muusta kuin tästä työstä”. Auts. Kuka yritys haluaa pitää palkkalistoillaan muita kuin sisäisesti motivoituneita ihmisiä? Mihin se johtaa pitkällä aikavälillä? Pärjääkö sillä kovassa kilpailussa?

On totta, että kaikkiin töihin ei ole niin helppoa saada motivoituneita työntekijöitä, koska ala ei ole ”hot”, työolosuhteet ovat huonot tai palkka ei ole kohdallaan. Mitä silloin pitäisi tehdä? Ensiksi pitää kai kysyä, mihin yritystä halutaan viedä? Jos sitä halutaan kehittää ja pitää elinvoimaisena, niin seuraavaksi varmasti mietitään miten sinne päästään ja olosuhteita oikaistaan mahdollisuuksien mukaan, työntekijöiden kanssa. Kehitystä ei kuitenkaan tapahdu missään jähmettymällä paikoilleen ja pelkäämällä. Yritys tarvitsee motivoituneita ihmisiä, joiden kanssa voi rakentaa luovan yrityskulttuurin. Silloin työyhteisö rakentaa innovatiivisuutensa luottamuksen päälle.

”Sisäistä motivaatiota voidaan johtaa ja se voi palvella koko yritystä. Pitkällä aikavälillä se tuottaa myös enemmän tulosta kuin se, jossa motivaatiolle ei ole tilaa.”

Totta kai me voimme tehdä hyvää työtä myös ilman sisäistä motivaatiota jonkin aikaa. Jotkut suoriutuvat työstä, josta eivät pidä jopa varsin mallikelpoisesti kauankin, mutta se ei kuulosta kovin kivalta. Kukaan ihminen ei synny tälle pallolle epäluovana. Kaikki ovat luovia ja lahjakkaita. Joidenkin kohdalla osuu vain se oikea työ, jossa juuri heidän sisäinen motivaatio voi hyvin ja toisten kohdalle sitä ei syystä tai toisesta satu.

sisäinen motivaatio, tiimihenki, Liekki Coaching

Kun ihmiset saavat loistaa ja olla luovia, toimivat tiimitkin paremmin.

Jokainen työpaikka voi olla työpaikka, jossa ihmiset saavat loistaa ja vaikuttaa omaan työhönsä. Kokonaisuus rakentuu pienistä asioista. Sisäistä motivaatiota voidaan johtaa ja se voi palvella koko yritystä. Pitkällä aikavälillä se tuottaa myös enemmän tulosta kuin se, jossa motivaatiolle ei ole tilaa.

Ihmisten yksilöllistä sisäistä motivaatiota ei tarvitse pelätä, päinvastoin: Se kannattaa toivottaa lämpimästi tervetulleeksi, ottaa huomioon työn toteutuksessa ja valjastaa lisäämään näin kaikkien hyvinvointia ja yrityksen menestystä. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus hyvinvointiin työssä ja sitä kautta sen tuloksiin.

Loppuun vielä kolme perusasiaa, joita ihminen tarvitsee työssään, että sisäinen motivaatio voi loistaa:

  1. Arvostus. Ihmisen pitää kokea olevansa arvostettu omassa työssään, sekä omasta että toisten puolesta ja kokea tekevänsä jotain merkityksellistä.
  2. Vaikuttaminen. Ihmisen pitää pystyä vaikuttamaan työhönsä, tapaan tehdä sitä ja kehittää sitä.
  3. Kehittyminen. Ihmisen pitää nähdä henkilökohtainen kehityspolku työssään ja sen pitää palvella myös hänen sisäistä motivaatiotaan.

Yritykseni Liekki Coaching tarjoaa organisaatioille räätälöityä valmennusta mm. sisäistä motivaatiota vaalivan yrityskulttuurin rakentamiseen. Jos sinua kiinnostaa kuulla teille sopivasta valmennuksesta enemmän, olethan yhteydessä minuun.

Kuuntele itseäsi ja sisäistä liekkiäsi,

Mirva

Edit 25.4. klo 17.55
Kuulin kuntosalilla keskustelun, jossa kuukausikortin ostanut nainen harmitteli kavereilleen, ettei hän ollut käynyt salilla. Hän olikin tullut hakemaan kortilleen jatkoaikaa. Ystävät sanoivat, että ei hätää, me pakotamme sinut salille ja jos et tule, leivot meille rangaistukseksi pullaa. Naiset vitsalivat ja nauroivat leikilleen, mutta keskustelu porautui minun päähäni. Toivon, että nainen löytää saliharjoittelusta tai jostain muusta urheilusta itselleen sopivan tavan treenata ja, että motivaatio urheiluun syttyy hänen sisimmässään ja tuottaa iloa (viimeistään kahden pakotetun kerran jälkeen)… muuten menee kovin pelottavaksi: ”Treenaan, jotta minun ei tarvitse leipoa”.

Mirva Mäki-Petäjä, mentaalivalmentaja, neurocoach, liekki coaching

 

Liekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja ja yrittäjä, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, Neuro Coach, Mindfulness Coach, ja esikoiskirjailija.

Elämänmuutos – 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa -kirja ilmestyi 10.8. Voit tilata kirjan tästä.

 

Mikä mentaalivalmennus?

Minulta kysytään silloin tällöin, mitä mentaalivalmennus on?woman-972244_1280

Kysymys on hyvä, koska ala on Suomessa suhteellisen uusi. Mielen treenaamiseen erikoistuneita valmentajia on toki Suomessakin ollut jo aikoja, mutta suurelle yleisölle mentaalivalmennus on uudehko asia. Aluksi kerron kuitenkin keitä me mentaalivalmentajat olemme.

Kuka on mentaalivalmentaja?

Mentaalivalmentaja -nimikettä käyttävät eri psykologian opintosuuntauksia ja niistä johdettuja käytännön tekniikoita opiskelleet henkilöt. Nämä ammattilaiset ovat voineet opiskella Suomessa tai ulkomailla useissa erilaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Usein mentaalivalmentajat ovat opiskelleet useita eri oppisuuntauksia ja siksi nimi on yhteen nitova sana kuvaamaan ammattia. Useat mielen harjoittamiseen erikoistuneet ammattilaiset käyttävät myös vain valmentaja sanaa. Nykyisin mentaali -etuliite on hieman yleistynyt, koska valmentajat haluavat kertoa selkeämmin ovatko he erikoistuneet kehon vai mielen valmentamiseen. Lisäksi on olemassa paljon valmentajia, jotka ovat erikoistuneet molempiin.

Mielenharjoittamiseen eli mentaalivalmentamiseen erikoistuneita, nykyään suosittuja koulutussuuntauksia ovat mm.

  • NLP eli neuro-linguistic programming eli neurolingvistinen ohjelmointi. NLP on soveltavan psykologian suuntaus ja sen tarkoituksena on parantaa ihmisten välistä kommunikaatiota ja oppimista treenaamalla mieltä. NLP sai alkunsa Yhdysvalloissa 70-luvulla.
  • Mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo tarkoittaa tietoisuuden harjoittamista mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista. Se on oman olon ja mielen kuuntelemista. Mindfulness kuuluu kognitiivisten psykoterapioiden menetelmiin. Mindfulness syntyi myös Yhdysvalloissa 70-luvun lopussa.
  • Life Coaching, josta voidaan käyttää suomeksi esimerkiksi nimikettä elämäntaidonvalmennus tai hyvinvointivalmennus on kognitiiviseen käyttäytymistieteeseen, ratkaisukeskeisyyteen ja positiiviseen psykologiaan pohjautuva valmennusmalli, joka käyttää hyödykseen mm. nlp:n ja mindfulnessin oppeja. Life Coaching kehitettiin myös Yhdysvalloissa, mutta vasta 2000-luvun taitteessa ja sen juuret ovat urheiluvalmennuksessa.
  • Neuro Coaching on uusimpia mielen valmennuksen suuntauksia maailmalla. Se yhdistää nlp:n ja neurotieteet (eli aivotutkimukset) toisiinsa. Ala kasvaa kovaa vauhtia. Aivotutkimuksista selviää koko ajan uutta tietoa siitä, miten mielenharjoittaminen muuttaa konkreettisesti aivojamme. Neuro coachingin eturintama on myös USAssa.

Näiden oppisuuntauksien lisäksi on myös muita, esimerkiksi business valmennussuuntauksia, mutta tässä yleisimmät mentaalivalmennus -nimikettä käyttävät valmentajat. Myös perinteisempää psykologiaa vuosia opiskelleet ihmismielen ammattilaiset käyttävät joskus mentaalivalmentaja-nimikettä. Sitä näkee esimerkiksi psykologi ja terapeutti -nimikkeiden rinnalla. Usein mentaalivalmentaja -nimikkeen rinnalla näkyy myös suojattuja koulutusnimikkeitä, kuten esimerkiksi Mindfulness -ohjaaja CFM® tai LCF Life Coach®. Asiakkaalle nämä nimikkeet eivät välttämättä kerro paljoakaan ja siksi onkin hyvä kysyä niistä tarkemmin. Kaikki nämä ihmisen mielen parissa työskentelevät ammattilaiset ovat saman asian äärellä: Auttamassa asiakkaitaan paremman olon, tasapainon ja merkityksellisen elämän luo. Psykologeilla ja terapeuteilla on valmiudet auttaa myös vakavimmissa mielen ongelmissa kun taas mentaalivalmentajat auttavat vain terveitä ihmisiä. Raja voi olla joskus häilyvä, mutta yksinkertaistettuna se on noin.

Mistä mentaalivalmennuksessa on kysymys?

Mielen harjoittaminen, eli mentaalivalmennus on oman toimintamme ja alitajuntamme tiedostamista ja sen tietoista kehittämistä eli ”mielen fitnessiä”.

Palikat järjestykseen

Miten sinä haluaisit järjestellä mieltäsi? ©sofiaamberla

Mieli on kuin lihas, jota pitää treenata, jos sitä haluaa kehittää. Aivan kuten kehomme kanssa, meidän on tehtävä työtä kehityksen eteen, eikä kukaan muu voi tehdä treeniä puolestamme.

Mentaalivalmentaja auttaa asiakasta näkemään nykytilanteen tarkemmin, rentoutumaan ja löytämään oikean suunnan. Hän ohjaa asiakasta keskustelun ja harjoitteiden avulla rakentamaan itselleen uusia, konkreettisia ja parempia ajatus- ja toimintamalleja. Kirkkaampi tietoisuus omasta itsestä ja tunteiden taustoista auttaa asiakasta saavuttaamaan hyviä muutoksia elämässä sekä kaiken kaikkiaan tasapainoisemman mielen. Stressin tunteet vähenevät, tavoitteet kirkastuvat ja niiden saavuttaminen tuntuu helpommalta.

Mentaalivalmennuksella on pitkät perinteet urheiluvalmennuksessa, missä on ymmärretty pitkään, että hyviin tuloksiin ja tavoitteisiin ei pääse vain fyysisen kunnon ja teknisen taidon voimalla. Formulakuljettajat kokivat heille tehdyssä tutkimuksessa, että ajosuoritus on 70% riippuvainen mentaalista vahvuudesta ja 30% fyysisestä ja teknisestä kyvystä (lähde: Aki Hintsa, Voittamisen anatomia). Kehollamme on tietysti valtava vaikutus hyvinvointiimme ja mm. stressin kokemiseen, mutta hyvä kunto ei yksin ratkaise mielen oikkuja.

”Mentaalivalmennuksella on pitkät perinteet urheiluvalmennuksessa, missä on ymmärretty pitkään, että hyviin tuloksiin ja tavoitteisiin ei pääse vain fyysisen kunnon ja teknisen taidon voimalla.”

Olen itse koulutettu LCF Life Coach® ja opiskelen parhaillaan Mindfulness -ohjaajaksi (CFM®). Olen opiskellut myös paljon neuro coachingia eli sitä, mitä aivoissamme tapahtuu kun harjoitamme mieltämme. Koen, että tästä tiedosta on minulle työssäni paljon apua ja asiakkaani ovat kokeneet myös varsin hyödylliseksi, ja joskus jopa lohduttavaksi, ymmärtää paremmin aivojaan.

shutterstock_372656629

Tätä hienoa elintä treenaamalla kohenee myös koko elämänkokemuksemme.

Olemme ihmiskuntana vasta löytämässä mielemme voiman, eli aivojemme mahdollisuudet. Aivotutkimuksessa on viime vuosina löydetty ratkaisevaa tietoa esimerkiksi siitä, miten aivojamme voidaan käytännössä kehittää läpi ihmiselämän ja tieto kehittää myös mentaalivalmennusta. Vanhat psykologiset teoriat ovat mentaalivalmennuksen opintosuuntauksien tukirankana, mutta koko ajan lisääntyvä tieto tuo vanhoihinkin teorioihin uutta käytännönläheisyyttä.

Meidän jokaisen ajatuksia ja käyttäytymistä ohjaa oma henkilökohtainen käyttöjärjestelmämme. Se on niin yksilöllinen, ettei kahta samanlaista löydy maailmasta. Käyttöjärjestelmämme koodaaminen on alkanut todistettavasti jo äitimme kohdussa. Synnyttyämme tähän maailmaan olemme saaneet koodia vanhemmiltamme, sisaruksiltamme, kummeilta, isovanhemmilta, päiväkodin tädeiltä, opettajilta, kavereilta, televisiosta, netistä, kirjoista, kaupungilta ja ihan mistä vain. Koko elämämme kirjo on syöttänyt aivoihimme koodia, joka on päässämme järjestäytynyt yksilöllisesti. Me olemme ehdollistuneet tunteisiin ja tapahtumiin. Olemme saaneet pelkoja ja uskomuksia itsestämme ja maailmasta.

”Meidän jokaisen ajatuksia ja käyttäytymistä ohjaa oma henkilökohtainen käyttöjärjestelmämme.”

Tämän hyvin alitajuisen käyttöjärjestelmämme päällä toimivat kaikki eri ohjelmamme. Se ohjelma, joka määrittää käyttäytymisemme muutoksessa, se miten riitelemme tai sovimme riidat, se miten kasvatamme lapsiamme, kohtaamme uusia ihmisiä, miten suhtaudumme rahaan, itseemme ja toisiin, mitä syömme ja juomme tai miten yleensä elämme. On sanomattakin selvää, että me emme ymmärrä oman käyttöjärjestelmämme koodia, ellemme tutustu siihen. Käyttäytymisemme on 90-95% alitajuista. Ajattelemme keskimäärin 60 000 ajatusta päivässä, joista 80% on samoja kuin eilen. Ajatuksemme ja näin ollen myös pelkomme ovat 90% muistoja. Siksi on varsin ymmärrettävää, että niin kauan kuin meitä ohjaavat muistot, emmekä ole tietoisia toimintamme syistä, me pyöritämme samaa oravanpyörää päässämme. Käyttöjärjestelmän päivitys on vain omissa käsissämme.

Aivojen tehtävä on yksinkertaistettuna pitää meidät hengissä. Niillä on luonnollisesti paljon tärkeitä tehtäviä, mutta suurin ja kirkkain niistä on pitää meidät hengissä ja säästää energiaamme uhan varalle. Aivomme eivät ole kehittyneet samassa tahdissa kuin maailmamme on muuttunut. Niinpä ne pitää haastaa tietoisesi, jos haluaa kehittyä oman mielen hallinnassa. Mentaalivalmennuksessa laitetaan aivot töihin. Kun jumppaamme mieltämme, haalistuvat neuronien väliin rakentuneet vanhat ja vahvat hermoradat vähitellen (”näin olen aina ennenkin tehnyt”) ja neuronit alkavat muodostaa pikku hiljaa uusia, positiivisempia hermoratoja aivoissamme eli uusia ajatus- ja toimintamalleja elämäämme. Muutosalueelle meneminen on aivoille aluksi epämukavaa, koska se on alue, jossa ei ole vielä hermoratoja. Uudet hermoradat rakentuvat harjoittamalla muutosta ajatuksissamme ja toiminnassamme tietoisesti ja alkuun epämukava tunne aivoissamme helpottaa hiljalleen. Ja yleensä tulokset alkavat näkyvä nopeasti elämässä.

Kenelle mentaalivalmennus sopii?

Mentaalivalmennus sopii kaikille, jotka haluavat hyvinvointia. Mentaalivalmennus kehittää omaa mieltä, kasvattaa itsetuntemusta ja tunteiden hallintaa sekä muuttaa epäedullisia toimintamalleja paremmiksi. Sillä voidaan työstää mm. itsetuntemusta, tunne-, ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja. Se auttaa aikataulu-, talous- ja urasuunnittelussa ja sen avulla voi löytää luovuutta, motivaatiota ja keinoja uudistumiseen.

Voimme joskus kokea, että elämämme suunta ja tavoitteemme ovat hukassa, vaikka kaikki olisi päällisin puolin kunnossa. Joskus emme tiedä ollenkaan mihin olemme menossa. Joskus tiedämme mihin olemme menossa, muttemme tiedä miten pääsemme sinne. Voimme olla rauhattomia tai stressaantuneita, emmekä osaa itseksemme päästää noista tunteista irti. Ja joskus elämässämme on suuria konkreettisia ongelmia, joita ei rahalla voida ratkaista. On siis sanomattakin selvää, että suorittamalla ja materialla ei ratkaista nykyihmisen hyvinvoinnin kaavaa. Koska se kaava on jokaisella omassa päässä. Me sivistämme itseämme, urheilemme ja yllämme uusiin työtehtäviin, muttemme ymmärrä omaa mieltämme.

Mielen ymmärtäminen ja valmennus ovat jääneet yhteiskunnassamme aika vähälle huomiolle. Tämä on kuitenkin muuttumassa Suomessakin ja uudessa peruskoulun opetussuunnitelmassa on kiinnitetty enemmän huomiota lasten tasapainoisen tunne-elämän valmennukseen. Suunta on siis jo konkreettisesti muuttumassa ja mielestäni myös oikea. Jos ihminen oppii jo nuorena tuntemaan ja hyväksymään itsensä sekä ymmärtämään ja kehittämään reagoimistaan ja toimintaansa, taitaa hän ne asiat todennäköisemmin vanhempanakin.

Työelämässäkin tiedetään yksilön hyvinvoinnin ja motivaation merkitys työtehoon ja tuloksiin. Malttamattomana odotan mentaalivalmennuksen suurempaa läpimurtoa myös aikuisten maailmassa. Sitten kun työhyvinvoinnin sijaan puhumme ihmisen hyvinvoinnista ja ajanhallinnan sijaan puhumme oman toimintamme hallinnasta, olemme jo pitkällä.

”Me sivistämme itseämme, urheilemme ja yllämme uusiin työtehtäviin,
muttemme ymmärrä omaa mieltämme.”

animal-483860_1920

Kaikki viisaus on jo meissä. Se pitää vain kaivaa esiin.

Vaikka me mentaalivalmentajat puhumme paljon itsemme hyväksymisestä, se ei tarkoita sitä, ettemmekö pyrkisi kehittämään itseämme. Juuri ymmärtämällä ja hyväksymälle se, kuka olemme ja miten meidän mielenmaisemamme on ohjelmoitu, me voimme muuttua ja kehittyä. Tiedostaminen ja hyväksyntä ovat itse asiassa ensimmäiset askeleet matkalla positiiviseen muutokseen.

Lopuksi

Omaa valmentajaa valitessa, aivan kuten kampaajaa tai lääkäriä valitessa, on myös asiakkaan hyvä kartoittaa ja kokeilla kenen kanssa viihtyy. Valmentajat ovat hyvin erilaisia, hyvin erilaisilla tietotaidoilla ja osaamisalueilla sekä persoonakohtaisilla ominaisuuksilla varustettuja, kuten kuka tahansa ihminen, missä tahansa ammatissa. Se kuka on kanssasi samalla aaltopituudella, käyttää valmennusmetodeja jotka tuntuvat sinusta hyviltä on se, joka pystyy todennäköisimmin antamaan juuri sinulle sopivaa tukea. Työn joudut kuitenkin tekemään itse. Loppupeleissä kaikki vastuu on meillä itsellämme ja tulokset riippuvat täysin omasta motivaatiostamme harjoitella.

Maailma muuttuu ja me siinä sivussa. Hyvä niin. Jos emme ihmiskuntana olisi voineet kyseenalaistaa, kokeilla ja oppia uusia asioita ja ideoita, eläisimme vieläkin litteällä planeetalla.

Tsemppiä ja intoa mielen bodaamiseen!

❤ Mirva

Mirva Mäki-Petäjä, mentaalivalmentaja, neurocoach, liekki coaching

Liekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja ja yrittäjä, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, neuro coach. esikoiskirjailija ja Mindfulness -opiskelija (CFM®)

Elämänmuutos – 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa -kirja ilmestyy 2.5. Voit tilata kirjan jo ennakkoon tästä.