Elämänmuutos ja ”sitten kun”

Kiipeily unelmaElämänmuutoksesta puhutaan paljon ja yhä useammat tekevät niitä nykyään. Joku muuttaa maalle, toinen aloittaa terveemmän elämän ja kolmas kehittää itseään henkisesti.

Aikaisemmat sukupolvet puhuivat harvemmin elämänmuutoksesta. Sodan jälkeiset sukupolvet taistelivat tiensä ravinnon ja sivistyksen pariin, rakensivat teollisuuden ja talouden tukirangat eikä asioiden kyseenalaistamiselle ollut suurta tilaa. Aika meni perustarpeiden parissa. Jotkut toki lähtivät Amerikkaan paremman elintason perässä, mutta useimmat puursivat askareissaan, kyseenalaistamatta elämäänsä suuren koneiston osana.

Me saamme jo kulkea reittejä, joita ei ole valmiiksi tallattu.

Nykyaika on tuonut ihmisen elämään erilaisia haasteita. Se on myös ajanut ihmisen jonkinlaiseen risteykseen, jossa entiset arvomallit ja tavat toimia ovat kohdanneet kyseenalaistamista. Ihmiskunta on globaalissa murroksessa ja se näkyy myös yksilötasolla. Me haluamme elää merkityksellisesti ja vaikuttaa elämämme suuntaan enemmän aktiivisesti. Nykyihmisellä on mahdollisuus tavoitella tasapainoisempaa olotilaa. Me saamme jo kulkea reittejä, joita ei ole valmiiksi tallattu. On varmasti totta, että ihmisistä on tullut myös hieman hedonistisempia, tai ainakin yksilökeskeisempiä, koska se on tässä maailmassa mahdollista, mutta toisaalta sen myötä maailmasta ja yhteisöistämme on tullut myös avoimempia. Ideologiat kukoistavat, yhteisiä hankkeita ja me-henkeä nostatetaan nyt yksilöllisyyden ja vapaaehtoisuuden ehdoilla. Pakottamisesta onkin tullut kaikilla osa-alueilla hyvin hankalaa.

Kaikki me kohtaamme elämässämme muutoksia. Niiltä ei säästy kukaan, eikä pidäkään säästyä. Ne kuuluvat elämään ja ovat parhaita opettajiamme. Muutoksia halutaan tehdä yhä enemmän omilla ehdoilla, välttäen suurempia törmäyksiä. Oli elämänmuutos millainen tahansa, edeltää sitä yleensä jonkinlainen tyytymättömyys. Tämä koskee tietysti itse tehtyä elämänmuutosta. Muutoksia tulee myös itsemme ulkopuolelta ja väkipakolla. Kun sairaus tai kuolema astuu elämäämme on elämänmuutos ihan muuta, kuin mielessä haudottu unelma. Silloin koetellaan ihmistä eri tavoin, kuin itse valitussa muutoksessa. Molemmissa onnistunut muutos edellyttää kuitenkin paljon samoja asioita. Mielenhallinnan ja määrätietoisen toiminnan avulla, voi pahoistakin elämänmullistuksista selvitä vaikka ne vaativat meiltä valtavasti rohkeutta, tahtoa ja itseluottamusta.

Mitä me odotamme?

Omaehtoisten elämänmuutosten kohdalla on mielenkiintoista miettiä, miksi me lykkäämme niitä hamaan tulevaisuuteen? Odotammeko me lottovoittoa, ylimääräistä tuntia vuorokauteen, lastemme kasvamista, eläkettä, uutta maailmanjärjestystä, talouskasvua vai Kauniiden ja rohkeiden viimeistä tuotantokautta? Me odotamme yleensä parempaa aikaa ja enemmän rahaa. Tai jotakin, mitä meillä ei vielä ole. Emmekä me usein edes kovin selkeästi tiedä, mitä se on, mutta se on ”sitten kun”, eikä ainakaan nyt.

Joskus aika tai rahatilanne ovat oikeasti huonoja ja muutokseen voi sisältyä silloin enemmän haasteita. Lisäksi ihmisen on vaikeaa keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa ja siksi muutoksessa olisikin hyvä, että jotkin elämänalueet olisivat tasapainossa. Riskeistä on hyvä olla tietoinen, vaikka kaikkea ei etukäteen voi ottaa huomioon. Joskus voi olla hyvä odottaa vähän parempaa hetkeä, mutta useimmiten ei.

köysi kiinni laiturissa

Vanhat tavat istuvat meissä tiukassa.

Yleensä me keksimme syitä muutoksen lykkäämiseen aivan jostain muusta kuin totuudesta käsin. Nimittäin kaikki on oikeasti suhteellista, niin kuin olemme monta kertaa kuulleet. Peloistamme 90% on muistoja ja sen hetken tilanteen kanssa niillä on usein hyvin vähän tekemistä. Me vain haluamme minimoida riskit ja paikalleen jääminen on siksi hyvin inhimillistä.

Emmekä me usein edes kovin selkeästi tiedä, mitä se on,
mutta se on ”sitten kun”, eikä ainakaan nyt.

Jos lykkäämme muutosta vaikka säästämällä tiettyä määrää rahaa, arvaatteko mitä tapahtuu elämänmuutokselle sen jälkeen, kun rahat ovat kasassa? Aivan, sitä lykätään lisää. Silloin rahan keräämisestä on tullut tavoite ja siitä luopuminen olisi taas yksi elämänmuutos lisää. Ihminen tuntee olonsa tyhjäksi ja epävarmaksi, kun pitää luopua tavoista olla ja elää. Me jatkamme mieluummin tuttua rataa ja piiloudumme uuden tavoitteen taakse. Aivomme kiintyvät tuttuihin asioihin ja kehittävät jopa addiktioita väliaikaisiin tavoitteisiin. Niihin, jotka alun perin asetettiin mahdollistamaan elämänmuutos. Usein tulee jotain, joka muuttaa tilannetta, koska me alitajuisesti etsimme syitä lykätä muutosta. Silloin onkin hyvä pysähtyä miettimään, haluaako sitä muutosta todella ja jos haluaa, niin mikä oikeasti estää meitä toteuttamasta sitä.

Jos pelkojen ylitse haluaa päästä,
on aivojen alkeellisimmat vastustusjärjestelmät murrettava tahdonvoimalla.

Yleensä pelko epäonnistumisesta, häpeästä tai vaikka ulkopuolelle jäämisestä ovat tarpeeksi isoja syitä jättää tekemättä. Kun elämänmuutoksen lykkäämistä perustelee itselleen ja muille ainaisena kiireenä tai asuntolainan lyhennyksenä, kaikki ymmärtävät. ”Aivan”, ”ymmärrän” ja sitä rataa. Me haemme siunausta päätöksillemme toisilta, vaikka tosiasiassa perustelemme niitä itsellemme. Unelmat, ajatukset ja suunnitelmat livahtelevat ajatuksissamme ja me työnnämme niitä sivuun ”sitten kun” ja ”mutta kun” –selityksillä. Hermoradat tekosyiden tukena syvenevät aivoissamme entisestään ja tutkimusten mukaan lähdemmekin tästä elämästä katuen niitä muutoksia, joita emme koskaan tehneet. Tekemällä aina kuten ennen, saamme samaa kuten aina ennen. Se on yleisin selitys myös sille, miksi samat selitykset kiertävät päässämme oravanpyörää. Tämä kaikki on täysin luonnollista aivojen ohjaamaa toimintaa. Jos pelkojen ylitse haluaa päästä, on aivojen alkeellisimmat vastustusjärjestelmät murrettava tahdonvoimalla.

Oravanpyörässä, olipa se sitten mihin tahansa liittyviä tapoja toimia, ei ole virrankatkaisijaa. Siitä pyörästä on hypättävä itse ulos jos haluaa muutoksen. Ja siihen oravanpyörään on helppo lipsahtaa uudelleen, jollei siedä lukuisia epämiellyttäviä tunteita ja ole peloista riippumatta muutoksessaan määrätietoinen. Noista epämiellyttävistä tunteista voisi kirjoittaa kokonaan oman tekstin ja teenkin sen seuraavaksi, jo ensi viikolla. Niihin muutosta vastustaviin tunteisiin nimittäin kannattaa varautua etukäteen. Tiedän sen myös omasta kokemuksestani.

Minä olen muuttunut, vaikka kuitenkin olen sama.
Elämäni on muuttunut, vaikken ole sitä vaihtanut.
Ympäristöni on muuttunut, vaikka sekin oli aina täällä.
Minä en vain nähnyt näistä mitään.

Minäkin olen piiloutunut ”ei ole rahaa, eikä aikaa, olen liian vanha ja on liikaa menetettävää” -selityksiin. Olen lykännyt, empinyt ja kärvistellyt ja ajatellut ”sitten kun”. Olen jatkanut kuten ennenkin, ja unelmoinut jostain, jota en edes kunnolla nähnyt, koska uskoin sen olevan niin kaukana ulottumattomissani.

Kaiken tämän ymmärtämiseen minä tarvitsin elämänmuutoksia, jotka eivät tulleet sievästi ja hallitusti sekä elämänmuutoksia, jotka tulivat suunnittelemalla ja hallitusti. Olen tehnyt muutoksia minulle ennen ominaisiin tapoihin elää, olla ja reagoida, mutta ennen kaikkea olen muuttanut sitä, miten suhtaudun mahdollisuuksiin ja kontrolliin. En yritä enää kontrolloida elämääni niin paljon. Elämä on matka, eikä määränpää. Minä olen muuttunut, vaikka kuitenkin olen sama. Elämäni on muuttunut, vaikken ole sitä vaihtanut. Ympäristöni on muuttunut, vaikka sekin oli aina täällä. Minä en vain nähnyt näistä mitään.

Kaikki nämä muutokset aikaansaavat elämässäni lisää muutoksia. Teen niitä edelleen, koska rakennan itselleni uutta tapaa elää ja tehdä työtä. En totuuden nimissä tiedä huomisesta. Tosiasiassa et tiedä sinäkään, mutta todennäköisyytesi ennustaa sitä voivat olla toki tällä hetkellä hivenen omiani korkeammat. Epävarmuudesta on silti tullut minulle tuttua, enkä enää pelkää sitä niin paljon, koska olen siitä tietoinen. Olen nähnyt kaiken muutoksen keskellä, miten elämä vie eteenpäin ja kuinka pelkojeni pohjalta on aina löytynyt maata, jolla olen voinut seisoa.

Yksi asia, mitä olen omista elämänmuutoksistani oppinut on se,
että jos ei jarruta ennen shikaania,
luisuu mutkassa aivan varmasti radaltaan.

Tiedätkö mikä on kuitenkin parasta kaikessa? Se, että en enää jää hautomaan (kuin ehkä hetkeksi) tekemiäni virheitä, vatvo hassuja sanojani tai toisten ihmisten asioita. Itsemyötätunnon lisääntyminen on tehnyt elämästäni vapaampaa, henkisesti. Harjoitteluni on toki kesken ja tulee aina olemaankin. Olemme yhtä aikaa valmiita ja kesken, hyväksyttyjä juuri sellaisena kuin sillä hetkellä olemme. Kaikki on tässä hetkessä, ei eilen, eikä ”sitten kun”, vaan nyt.

Aloita pienin askelin, nyt.

Elämänmuutoksen voi aloittaa nyt, jos tekee sen pienin askelin.

Jos sinä haaveilet muutoksesta, voit aloittaa nyt, mutta järjen kanssa, pienin askelin. Yksi asia, mitä olen omista elämänmuutoksistani oppinut on se, että jos ei jarruta ennen shikaania, luisuu mutkassa aivan varmasti radaltaan. Eli anna muutokselle aikaa. Anna itsellesi aikaa ja palastele elämänmuutoksesi paloiksi, joita voit lähteä toteuttamaan jo tänään. Hae onnistumisen tunteita pienistäkin asioista. Jos haluat terveellisen elämäntavan, luovu yhdestä paheesta ja harjoita sitä viikko tai kaksi, kunnes olet valmis seuraavaan tekoon. Päätä onnistua ja valmistaudu ottamaan suuriakin tunteita vastaan. Siitä se lähtee, baby steps.

Listaan tähän loppuun vielä muutaman asian, jotka näyttävät yhdistävän yleensä elämänmuutoksia, jotka sinällään voivat olla hyvinkin erilaisia.

  1. Uskalla pysähtyä. Muutostarpeen tunnistaminen edellyttää pysähtymistä. Jos juokset vain vanhojen tapojesi mukaana ja pakenet tunteitasi, et voi nähdä itseäsi kirkkaasti.
  2. Tunnista muutostarpeesi. Tarkenna ajan kanssa itsellesi, mitä ja miten sinä haluat muuttaa itseäsi ja elämääsi.
  3. Anna menneet anteeksi. Anteeksiantaminen on tärkeässä asemassa muutoksessa. Olipa kyse mistä tahansa muutoksesta, anna itsellesi menneet anteeksi ja samalla kaikille toisillekin. Anteeksi antaminen on lahja itsellesi, eikä se tarkoita vääryyksien hyväksymistä. Katkerana tai vihaisena et kuitenkaan voi keskittyä muutokseen, joka tulee haastamaan sinut myös tunnepuolella.
  4. Ota rauhassa, palasina. Kiireessä voit juosta väärään suuntaan turhan tähden. Ota rauhassa ja pilko tavoitteesi pieniin osiin. Iloitse pienistä onnistumisista.
  5. Kartoita kompastuskivesi ja jäsennä realiteetit mielessäsi. Asioita, jotka haastavat määrätietoisuutesi muutosmatkalla tulee vastaan. Ota ne vastaan rauhassa. Luota siihen, että löydät ratkaisut, yksi kerrallaan.
  6. Nouse ylös kun kaadut ja anna anteeksi uudestaan. Et tule pysymään tavoitteesi linjassa aina. Lipsahdukset ja takapakit kuuluvat kasvuun. Ne opettavat meille jotain tärkeää. Ole itsellesi myötätuntoinen ja opi kompuroinnistasi. Riittää, että nouset ylös ja jatkat siitä mihin jäit.
  7. Muista, että sinä voit muuttaa vain itseäsi. Toiset ihmiset voivat innostua elämänmuutoksestasi, mutta vaikutus heihin voi olla myös täysin päinvastainen. Tämä on sinun elämäsi ja vastuusi siitä on yksin sinun. Se on suuri vastuu, mutta niin on myös elämäsi.

Seuraavassa postauksessa ensi viikolla, käyn läpi niitä epämiellyttäviä tunteita elämänmuutoksessa, joista jo nyt vähän varoittelin.

Voi hyvin ja muista olla itsellesi ystävä.

Mirva

Mirva Mäki-Petäjä, mentaalivalmentaja, neurocoach, liekki coachingLiekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja ja yrittäjä, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, neuro coach, esikoiskirjailija ja Mindfulness -opiskelija (CFM®)

Elämänmuutos – 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa -kirjan uusi julkaisupäivämäärä on 10.8. Voit tilata kirjan jo ennakkoon tästä.

 

Oikea motivaatio voi olla vain sisäistä

Sisäinen valo, sisäinen vahvuus, sisäinen motivaatio, Liekki Coaching

Jokaisessa meissä on valtavasti luovuutta ja voimaa, jonka kuuluu saada loistaa!

Inspiroiduin kirjoittamaan tämän tekstin extempore, kun sain luurin korvaani puhelinmyyjältä. En halunnut ostaa tuotetta ja selitin miksi. Myyjä huokaisi syvään ja luovutti nopeasti. ”Tuut tuut”. Tunsin hänen turhautumisensa lankoja pitkin ja mietin, miten hän voi työssään.

Sisäisen motivaatio on yksi lempiaiheistani valmennuksessa. Yritykseni ideologia ja nimi Liekki nojaavat tähän aiheeseen. Sisäisen motivaation ymmärtäminen ja arvostaminen niin yksilön omassa elämässä kuin osana työyhteisöä, ovat yritykseni missio.

”Olen sitä mieltä, että loppujen lopuksi motivaatio voi olla vain sisäistä. Jos motivaatio on noin sanottua ulkoista motivaatiota, ei se ole oikeasti motivaatiota. Ei ainakaan siinä tarkoituksessa, mitä motivaatio sanalla yritetään mielestäni ilmaista.”

Motivaatiosta on olemassa useita erilaista teorioita ja sitä on tutkittu psykologiassa kautta aikojen. Sisäinen motivaatio nousee puheenaiheeksi yhä useammin ja nykyisin siihen voi törmätä jo myös yritysmaailmassa. Yksilötasolla olemme jo aika hereillä siitä, että elämää voi elää täydesti vain kuuntelemalla omaa sisintään, mutta yritysmaailmassa on aihetta kohtaan vielä pelkoja. Yleisin lienee pelko kontrollin menettämisestä.

Olen sitä mieltä, että loppujen lopuksi motivaatio voi olla vain sisäistä. Jos motivaatio on noin sanottua ulkoista motivaatiota, ei se ole oikeasti motivaatiota. Ei ainakaan siinä tarkoituksessa, mitä motivaatio sanalla yritetään mielestäni ilmaista. Ulkoinen motivaatio on muiden ihmisten sekä oman egon miellyttämistä eli paljolti omien pelkojen ja uskomusten kautta toimimista. Toiminta on meissä yleensä hyvin alitajuntaista, joten emme ole useinkaan tietoisia miksi teemme jotain, mitä teemme. Kipinä motivaatioon voi kyllä tulla ihmiselle ulkoa, mutta sen on resonoitava sisäisen motivaation kanssa, jotta se muuntuu ihmisessä oikeaksi motivaatioksi.

Sisäinen motivaatio yrityksen vahvuutena

Kaikki eivät vielä ole sisäistäneet mitä sisäinen motivaatio on ja siksi sitä haetaankin joskus ulkopuolelta, valmiissa paketeissa. Vielä näkee valmennuksia ja koulutuspäiviä, joissa henkilökuntaa halutaan ”motivoida”. Koulutuksessa tarjoillaan kaikille samaa innostusta samalta tarjottimelta ja sitten ihmetellään miksi henkilöstön innostus lopahtaa niin pian, ettei muutosta oikeasti tapahdu. Joskus näkee myös rekrytointi-ilmoituksia, joissa etsitään motivoivia esimiehiä.

”Motivoitunut ihminen on luonnostaan luova. Mikä yleensä johtaa uusiin innovaatioihin sekä tuo enemmän rahaa viivan alle.”
Liekki Coaching, sisäinen motivaatio

Uskallammeko me antaa kaikkien loistaa omana yksilöllisenä itsenään? ©sofia amberla

Sisäisessä motivaatiossa lähdetään siitä oletuksesta, että motivaatiota ei voi antaa toiselle. Siinä yritys, johtajat ja esimiehet toimivat mahdollistajina, innostajina ja tukijoina sille, että työntekijät saavat tehdä työnsä niin, että se tukee heidän omaa sisäistä motivaatiota, kehitystä ja näin ollen myös luovuutta. Esimies on silloin tärkeässä roolissa myös luottamuksen rakentajana, jotta työntekijä uskaltaa ottaa vastuuta itse ja kehittyä sekä kehittää työtään. Motivoitunut ihminen on luonnostaan luova. Mikä yleensä johtaa uusiin innovaatioihin sekä tuo enemmän rahaa viivan alle.

Yrityskulttuurissa, jossa arvostetaan sisäistä motivaatiota, on vahva luottamus yrityksen ja työntekijöiden välillä. Siihen kuuluu usko, että yrityksen menestys tulee aidosti motivoituneista työntekijöistä, ja siihen, että palkatut työntekijät ovat luottamuksen arvoisia.

Raha ja sisäinen motivaatio

Rahaa on usein pidetty parhaana porkkanana sekä vaikuttimena työtyytyväisyyteen ja menestykseen. Ja toki se vaikuttaa paljon kaikkeen, koska kuuluu yhteiskunnassamme perusturvallisuuden tukirankaan, mutta raha ei itse asiassa kuulu sisäisen motivaation lähteisiin. Sen sijaan vaikkapa ylpeys ja itsetunto kuuluvat. Raha on ulkoinen tekijä, jolla pidetään perustarpeista huolta ja voidaan saavuttaa jotain, joka on tärkeää. Jos raha ei palvele yksilön sisäistä motivaatiota, se ei toimi porkkanana.

Olen itse ollut keskustelussa, jossa johtaja ihmetteli miksi minä en motivoidu rahasta, jota onnistuminen työssäni minulle toi. Tietysti arvostin korvausta, jota työstäni sain, mutta se ei palvellut kohdallani sisäistä motivaatiota. Minä halusin päästä tekemään uusia asioita, kehittää itseäni ja työtäni sekä tuntea innostusta siinä. Tunsin, että raha ei vienyt minua lähemmäksi noita asioita. Jos niin olisi ollut, olisin todennäköisesti voinut motivoitus työstäni, mutta minun ja yrityksen tavoitteet eivät silloin kohdanneet.

”Toisen sisäistä motivaatiota ei voi eikä tarvitse aina ymmärtää, mutta sen kunnioittaminen onkin se juttu”

Mietitäänpäs vielä hetki rahaa, koska sanoin, että se ei kuulu sisäisen motivaation lähteisiin. Kun ihminen haluaa rahaa, mitä hän oikeasti haluaa? Nimittäin itse raha ei tuo kenellekään hyvää oloa, jos se on vain paperia ja koodia pankkitilillä. Raha on tietysti tärkeää, koska ilman sitä on haastavaa selvitä, mutta itsenään se ei sytytä. Jos se mitä sillä rahalla saa, johtaa oikean motivaation luokse, yhdistelmä toimii. Ja se ei ole se auto tai talo, minkä sillä rahalla voi ostaa. Sillä auto ja talokin ovat nimittäin ulkoisia tekijöitä, jotka eivät ole sisimmässä kiinni. Se rahalla auton tai talon ostanut ihminen, voi oikeasti haluta esimerkiksi parempaa itsetuntoa, yksityisyyttä, kunnioitusta, turvallisuutta, vapautta tai vaikkapa kontrollin tunnetta elämäänsä.

yksilöllisyys

Jokaisen”cup of tea” on erilainen.

Joku haluaa mahtua perheen ja lemmikkien kanssa paremmin autoon tai taloon ja silloin uusi hankinta tulee myös toisille näkyvään tarpeeseen. Silloin ihminen voi haluta sisäisesti vaikkapa mukavuutta ja helppoutta sekä tuottaa iloa ja onnea läheisilleen sekä kokemuksen onnistumisesta itselleen. Tai jotain ihan muuta, mutta ideasta saa jo varmasti kiinni. Auto ja talo ilmentävät kaipaamiamme tunteita ja tarpeita. Joku suuren perheen omaava, voikin talon tai auton sijaan haluta vaikka suuremman veneen, joka taas tuntuu talon ostajasta aivan järjettömältä, koska tarve ei ole hänelle näkyvä. Veneenostajasta investointi on taas paras mahdollinen, koska se tukee hänen sisäistä motivaatiotaan. Toisen sisäistä motivaatiota ei voi eikä tarvitse aina ymmärtää, mutta sen kunnioittaminen onkin se juttu.

Valonöörit, sisäisen motivaation käsikirja -kirjassa, Frank Martela kertoo tarinan pojasta, joka tykkäsi nurmikon leikkaamisesta. Poika parturoi kotitalonsa nurmikon viimeisen päälle ja silmin nähden nautti siitä. Isä huomasi pojan intohimoisen suhteen nurmikon leikkuuseen ja sanoi maksavansa tälle rahaa työstä. Pojan innostus nurmikon leikkaamiseen lopahti siihen. Raha tavallaan pilasi pojan sisäisen motivaation, joka hänellä oli alun perin nurmikon leikkaamista kohtaan. Se mikä pojan sisäinen motivaatio oli, me voimme vain arvailla. Se saattoi olla vaikkapa ylpeyden ja hyvänolon tuottaminen vanhemmilleen ja sitä kautta itselleen, tai se, että hän näki heti kätensä jäljen pihalla? Ehkä hän piti järjestelmällisyydestä ja siisteydestä?

Jos vähän virittäydymme asiaan, voimme varmasti muistaa jokainen jonkinlaisen tilanteen tai tunteen omasta elämästämme, milloin joku kiva juttu ei enää ollutkaan niin kiva. Mitä silloin tapahtui?

”Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ihmiset, jotka saavat oikeasti vaikuttaa työhönsä ja tapaansa tehdä sitä, ovat selkeästi kannattavampia työntekijöitä yritykselle kuin ne, jota valvotaan ja määräillään.”

Koska olen kyseenalaistanut rahan tehoamista porkkanana, lienee paikallaan korostaa sitä, että tietysti työstä pitää maksaa palkkaa ja mieluiten hyvää palkkaa, sehän on koko työsuhteen tärkeä peruspilari. Jos palkka-asiat eivät ole kunnossa, ei ihminen pääse kunnolla loistamaan. Arjen huolet ja perustarpeet vievät silloin liikaa tilaa ajatuksistamme. Raha on tärkeä asia työssä, mutta suurempi into, motivaatio ja tutkitusti myös tulos tulevat kuitenkin siitä, että ihmisten annetaan tehdä asiat luovasti. Tietysti tämäkin vapaus pitää sisällään ammattimaisia rajoja, ohjausta ja johdonmukaisuutta, eikä suinkaan elämistä pellossa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ihmiset, jotka saavat oikeasti vaikuttaa työhönsä ja tapaansa tehdä sitä, ovat selkeästi kannattavampia työntekijöitä yritykselle kuin ne, jota valvotaan ja määräillään. Minusta tulokset ovat hyvin loogisia.

Sisäinen motivaatio on mahdollisuus yritykselle

Olen muutaman kerran kuullut sanottavan, että ”me ei haluta valmentaa sisäistä motivaatiota, koska työntekijämme voivat huomata motivoituvansa muusta kuin tästä työstä”. Auts. Kuka yritys haluaa pitää palkkalistoillaan muita kuin sisäisesti motivoituneita ihmisiä? Mihin se johtaa pitkällä aikavälillä? Pärjääkö sillä kovassa kilpailussa?

On totta, että kaikkiin töihin ei ole niin helppoa saada motivoituneita työntekijöitä, koska ala ei ole ”hot”, työolosuhteet ovat huonot tai palkka ei ole kohdallaan. Mitä silloin pitäisi tehdä? Ensiksi pitää kai kysyä, mihin yritystä halutaan viedä? Jos sitä halutaan kehittää ja pitää elinvoimaisena, niin seuraavaksi varmasti mietitään miten sinne päästään ja olosuhteita oikaistaan mahdollisuuksien mukaan, työntekijöiden kanssa. Kehitystä ei kuitenkaan tapahdu missään jähmettymällä paikoilleen ja pelkäämällä. Yritys tarvitsee motivoituneita ihmisiä, joiden kanssa voi rakentaa luovan yrityskulttuurin. Silloin työyhteisö rakentaa innovatiivisuutensa luottamuksen päälle.

”Sisäistä motivaatiota voidaan johtaa ja se voi palvella koko yritystä. Pitkällä aikavälillä se tuottaa myös enemmän tulosta kuin se, jossa motivaatiolle ei ole tilaa.”

Totta kai me voimme tehdä hyvää työtä myös ilman sisäistä motivaatiota jonkin aikaa. Jotkut suoriutuvat työstä, josta eivät pidä jopa varsin mallikelpoisesti kauankin, mutta se ei kuulosta kovin kivalta. Kukaan ihminen ei synny tälle pallolle epäluovana. Kaikki ovat luovia ja lahjakkaita. Joidenkin kohdalla osuu vain se oikea työ, jossa juuri heidän sisäinen motivaatio voi hyvin ja toisten kohdalle sitä ei syystä tai toisesta satu.

sisäinen motivaatio, tiimihenki, Liekki Coaching

Kun ihmiset saavat loistaa ja olla luovia, toimivat tiimitkin paremmin.

Jokainen työpaikka voi olla työpaikka, jossa ihmiset saavat loistaa ja vaikuttaa omaan työhönsä. Kokonaisuus rakentuu pienistä asioista. Sisäistä motivaatiota voidaan johtaa ja se voi palvella koko yritystä. Pitkällä aikavälillä se tuottaa myös enemmän tulosta kuin se, jossa motivaatiolle ei ole tilaa.

Ihmisten yksilöllistä sisäistä motivaatiota ei tarvitse pelätä, päinvastoin: Se kannattaa toivottaa lämpimästi tervetulleeksi, ottaa huomioon työn toteutuksessa ja valjastaa lisäämään näin kaikkien hyvinvointia ja yrityksen menestystä. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus hyvinvointiin työssä ja sitä kautta sen tuloksiin.

Loppuun vielä kolme perusasiaa, joita ihminen tarvitsee työssään, että sisäinen motivaatio voi loistaa:

  1. Arvostus. Ihmisen pitää kokea olevansa arvostettu omassa työssään, sekä omasta että toisten puolesta ja kokea tekevänsä jotain merkityksellistä.
  2. Vaikuttaminen. Ihmisen pitää pystyä vaikuttamaan työhönsä, tapaan tehdä sitä ja kehittää sitä.
  3. Kehittyminen. Ihmisen pitää nähdä henkilökohtainen kehityspolku työssään ja sen pitää palvella myös hänen sisäistä motivaatiotaan.

Yritykseni Liekki Coaching tarjoaa organisaatioille räätälöityä valmennusta mm. sisäistä motivaatiota vaalivan yrityskulttuurin rakentamiseen. Jos sinua kiinnostaa kuulla teille sopivasta valmennuksesta enemmän, olethan yhteydessä minuun.

Kuuntele itseäsi ja sisäistä liekkiäsi,

Mirva

Edit 25.4. klo 17.55
Kuulin kuntosalilla keskustelun, jossa kuukausikortin ostanut nainen harmitteli kavereilleen, ettei hän ollut käynyt salilla. Hän olikin tullut hakemaan kortilleen jatkoaikaa. Ystävät sanoivat, että ei hätää, me pakotamme sinut salille ja jos et tule, leivot meille rangaistukseksi pullaa. Naiset vitsalivat ja nauroivat leikilleen, mutta keskustelu porautui minun päähäni. Toivon, että nainen löytää saliharjoittelusta tai jostain muusta urheilusta itselleen sopivan tavan treenata ja, että motivaatio urheiluun syttyy hänen sisimmässään ja tuottaa iloa (viimeistään kahden pakotetun kerran jälkeen)… muuten menee kovin pelottavaksi: ”Treenaan, jotta minun ei tarvitse leipoa”.

Mirva Mäki-Petäjä, mentaalivalmentaja, neurocoach, liekki coaching

 

Liekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja ja yrittäjä, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, Neuro Coach, Mindfulness Coach, ja esikoiskirjailija.

Elämänmuutos – 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa -kirja ilmestyi 10.8. Voit tilata kirjan tästä.

 

Mikä mentaalivalmennus?

Minulta kysytään silloin tällöin, mitä mentaalivalmennus on?woman-972244_1280

Kysymys on hyvä, koska ala on Suomessa suhteellisen uusi. Mielen treenaamiseen erikoistuneita valmentajia on toki Suomessakin ollut jo aikoja, mutta suurelle yleisölle mentaalivalmennus on uudehko asia. Aluksi kerron kuitenkin keitä me mentaalivalmentajat olemme.

Kuka on mentaalivalmentaja?

Mentaalivalmentaja -nimikettä käyttävät eri psykologian opintosuuntauksia ja niistä johdettuja käytännön tekniikoita opiskelleet henkilöt. Nämä ammattilaiset ovat voineet opiskella Suomessa tai ulkomailla useissa erilaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Usein mentaalivalmentajat ovat opiskelleet useita eri oppisuuntauksia ja siksi nimi on yhteen nitova sana kuvaamaan ammattia. Useat mielen harjoittamiseen erikoistuneet ammattilaiset käyttävät myös vain valmentaja sanaa. Nykyisin mentaali -etuliite on hieman yleistynyt, koska valmentajat haluavat kertoa selkeämmin ovatko he erikoistuneet kehon vai mielen valmentamiseen. Lisäksi on olemassa paljon valmentajia, jotka ovat erikoistuneet molempiin.

Mielenharjoittamiseen eli mentaalivalmentamiseen erikoistuneita, nykyään suosittuja koulutussuuntauksia ovat mm.

  • NLP eli neuro-linguistic programming eli neurolingvistinen ohjelmointi. NLP on soveltavan psykologian suuntaus ja sen tarkoituksena on parantaa ihmisten välistä kommunikaatiota ja oppimista treenaamalla mieltä. NLP sai alkunsa Yhdysvalloissa 70-luvulla.
  • Mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo tarkoittaa tietoisuuden harjoittamista mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista. Se on oman olon ja mielen kuuntelemista. Mindfulness kuuluu kognitiivisten psykoterapioiden menetelmiin. Mindfulness syntyi myös Yhdysvalloissa 70-luvun lopussa.
  • Life Coaching, josta voidaan käyttää suomeksi esimerkiksi nimikettä elämäntaidonvalmennus tai hyvinvointivalmennus on kognitiiviseen käyttäytymistieteeseen, ratkaisukeskeisyyteen ja positiiviseen psykologiaan pohjautuva valmennusmalli, joka käyttää hyödykseen mm. nlp:n ja mindfulnessin oppeja. Life Coaching kehitettiin myös Yhdysvalloissa, mutta vasta 2000-luvun taitteessa ja sen juuret ovat urheiluvalmennuksessa.
  • Neuro Coaching on uusimpia mielen valmennuksen suuntauksia maailmalla. Se yhdistää nlp:n ja neurotieteet (eli aivotutkimukset) toisiinsa. Ala kasvaa kovaa vauhtia. Aivotutkimuksista selviää koko ajan uutta tietoa siitä, miten mielenharjoittaminen muuttaa konkreettisesti aivojamme. Neuro coachingin eturintama on myös USAssa.

Näiden oppisuuntauksien lisäksi on myös muita, esimerkiksi business valmennussuuntauksia, mutta tässä yleisimmät mentaalivalmennus -nimikettä käyttävät valmentajat. Myös perinteisempää psykologiaa vuosia opiskelleet ihmismielen ammattilaiset käyttävät joskus mentaalivalmentaja-nimikettä. Sitä näkee esimerkiksi psykologi ja terapeutti -nimikkeiden rinnalla. Usein mentaalivalmentaja -nimikkeen rinnalla näkyy myös suojattuja koulutusnimikkeitä, kuten esimerkiksi Mindfulness -ohjaaja CFM® tai LCF Life Coach®. Asiakkaalle nämä nimikkeet eivät välttämättä kerro paljoakaan ja siksi onkin hyvä kysyä niistä tarkemmin. Kaikki nämä ihmisen mielen parissa työskentelevät ammattilaiset ovat saman asian äärellä: Auttamassa asiakkaitaan paremman olon, tasapainon ja merkityksellisen elämän luo. Psykologeilla ja terapeuteilla on valmiudet auttaa myös vakavimmissa mielen ongelmissa kun taas mentaalivalmentajat auttavat vain terveitä ihmisiä. Raja voi olla joskus häilyvä, mutta yksinkertaistettuna se on noin.

Mistä mentaalivalmennuksessa on kysymys?

Mielen harjoittaminen, eli mentaalivalmennus on oman toimintamme ja alitajuntamme tiedostamista ja sen tietoista kehittämistä eli ”mielen fitnessiä”.

Palikat järjestykseen

Miten sinä haluaisit järjestellä mieltäsi? ©sofiaamberla

Mieli on kuin lihas, jota pitää treenata, jos sitä haluaa kehittää. Aivan kuten kehomme kanssa, meidän on tehtävä työtä kehityksen eteen, eikä kukaan muu voi tehdä treeniä puolestamme.

Mentaalivalmentaja auttaa asiakasta näkemään nykytilanteen tarkemmin, rentoutumaan ja löytämään oikean suunnan. Hän ohjaa asiakasta keskustelun ja harjoitteiden avulla rakentamaan itselleen uusia, konkreettisia ja parempia ajatus- ja toimintamalleja. Kirkkaampi tietoisuus omasta itsestä ja tunteiden taustoista auttaa asiakasta saavuttaamaan hyviä muutoksia elämässä sekä kaiken kaikkiaan tasapainoisemman mielen. Stressin tunteet vähenevät, tavoitteet kirkastuvat ja niiden saavuttaminen tuntuu helpommalta.

Mentaalivalmennuksella on pitkät perinteet urheiluvalmennuksessa, missä on ymmärretty pitkään, että hyviin tuloksiin ja tavoitteisiin ei pääse vain fyysisen kunnon ja teknisen taidon voimalla. Formulakuljettajat kokivat heille tehdyssä tutkimuksessa, että ajosuoritus on 70% riippuvainen mentaalista vahvuudesta ja 30% fyysisestä ja teknisestä kyvystä (lähde: Aki Hintsa, Voittamisen anatomia). Kehollamme on tietysti valtava vaikutus hyvinvointiimme ja mm. stressin kokemiseen, mutta hyvä kunto ei yksin ratkaise mielen oikkuja.

”Mentaalivalmennuksella on pitkät perinteet urheiluvalmennuksessa, missä on ymmärretty pitkään, että hyviin tuloksiin ja tavoitteisiin ei pääse vain fyysisen kunnon ja teknisen taidon voimalla.”

Olen itse koulutettu LCF Life Coach® ja opiskelen parhaillaan Mindfulness -ohjaajaksi (CFM®). Olen opiskellut myös paljon neuro coachingia eli sitä, mitä aivoissamme tapahtuu kun harjoitamme mieltämme. Koen, että tästä tiedosta on minulle työssäni paljon apua ja asiakkaani ovat kokeneet myös varsin hyödylliseksi, ja joskus jopa lohduttavaksi, ymmärtää paremmin aivojaan.

shutterstock_372656629

Tätä hienoa elintä treenaamalla kohenee myös koko elämänkokemuksemme.

Olemme ihmiskuntana vasta löytämässä mielemme voiman, eli aivojemme mahdollisuudet. Aivotutkimuksessa on viime vuosina löydetty ratkaisevaa tietoa esimerkiksi siitä, miten aivojamme voidaan käytännössä kehittää läpi ihmiselämän ja tieto kehittää myös mentaalivalmennusta. Vanhat psykologiset teoriat ovat mentaalivalmennuksen opintosuuntauksien tukirankana, mutta koko ajan lisääntyvä tieto tuo vanhoihinkin teorioihin uutta käytännönläheisyyttä.

Meidän jokaisen ajatuksia ja käyttäytymistä ohjaa oma henkilökohtainen käyttöjärjestelmämme. Se on niin yksilöllinen, ettei kahta samanlaista löydy maailmasta. Käyttöjärjestelmämme koodaaminen on alkanut todistettavasti jo äitimme kohdussa. Synnyttyämme tähän maailmaan olemme saaneet koodia vanhemmiltamme, sisaruksiltamme, kummeilta, isovanhemmilta, päiväkodin tädeiltä, opettajilta, kavereilta, televisiosta, netistä, kirjoista, kaupungilta ja ihan mistä vain. Koko elämämme kirjo on syöttänyt aivoihimme koodia, joka on päässämme järjestäytynyt yksilöllisesti. Me olemme ehdollistuneet tunteisiin ja tapahtumiin. Olemme saaneet pelkoja ja uskomuksia itsestämme ja maailmasta.

”Meidän jokaisen ajatuksia ja käyttäytymistä ohjaa oma henkilökohtainen käyttöjärjestelmämme.”

Tämän hyvin alitajuisen käyttöjärjestelmämme päällä toimivat kaikki eri ohjelmamme. Se ohjelma, joka määrittää käyttäytymisemme muutoksessa, se miten riitelemme tai sovimme riidat, se miten kasvatamme lapsiamme, kohtaamme uusia ihmisiä, miten suhtaudumme rahaan, itseemme ja toisiin, mitä syömme ja juomme tai miten yleensä elämme. On sanomattakin selvää, että me emme ymmärrä oman käyttöjärjestelmämme koodia, ellemme tutustu siihen. Käyttäytymisemme on 90-95% alitajuista. Ajattelemme keskimäärin 60 000 ajatusta päivässä, joista 80% on samoja kuin eilen. Ajatuksemme ja näin ollen myös pelkomme ovat 90% muistoja. Siksi on varsin ymmärrettävää, että niin kauan kuin meitä ohjaavat muistot, emmekä ole tietoisia toimintamme syistä, me pyöritämme samaa oravanpyörää päässämme. Käyttöjärjestelmän päivitys on vain omissa käsissämme.

Aivojen tehtävä on yksinkertaistettuna pitää meidät hengissä. Niillä on luonnollisesti paljon tärkeitä tehtäviä, mutta suurin ja kirkkain niistä on pitää meidät hengissä ja säästää energiaamme uhan varalle. Aivomme eivät ole kehittyneet samassa tahdissa kuin maailmamme on muuttunut. Niinpä ne pitää haastaa tietoisesi, jos haluaa kehittyä oman mielen hallinnassa. Mentaalivalmennuksessa laitetaan aivot töihin. Kun jumppaamme mieltämme, haalistuvat neuronien väliin rakentuneet vanhat ja vahvat hermoradat vähitellen (”näin olen aina ennenkin tehnyt”) ja neuronit alkavat muodostaa pikku hiljaa uusia, positiivisempia hermoratoja aivoissamme eli uusia ajatus- ja toimintamalleja elämäämme. Muutosalueelle meneminen on aivoille aluksi epämukavaa, koska se on alue, jossa ei ole vielä hermoratoja. Uudet hermoradat rakentuvat harjoittamalla muutosta ajatuksissamme ja toiminnassamme tietoisesti ja alkuun epämukava tunne aivoissamme helpottaa hiljalleen. Ja yleensä tulokset alkavat näkyvä nopeasti elämässä.

Kenelle mentaalivalmennus sopii?

Mentaalivalmennus sopii kaikille, jotka haluavat hyvinvointia. Mentaalivalmennus kehittää omaa mieltä, kasvattaa itsetuntemusta ja tunteiden hallintaa sekä muuttaa epäedullisia toimintamalleja paremmiksi. Sillä voidaan työstää mm. itsetuntemusta, tunne-, ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja. Se auttaa aikataulu-, talous- ja urasuunnittelussa ja sen avulla voi löytää luovuutta, motivaatiota ja keinoja uudistumiseen.

Voimme joskus kokea, että elämämme suunta ja tavoitteemme ovat hukassa, vaikka kaikki olisi päällisin puolin kunnossa. Joskus emme tiedä ollenkaan mihin olemme menossa. Joskus tiedämme mihin olemme menossa, muttemme tiedä miten pääsemme sinne. Voimme olla rauhattomia tai stressaantuneita, emmekä osaa itseksemme päästää noista tunteista irti. Ja joskus elämässämme on suuria konkreettisia ongelmia, joita ei rahalla voida ratkaista. On siis sanomattakin selvää, että suorittamalla ja materialla ei ratkaista nykyihmisen hyvinvoinnin kaavaa. Koska se kaava on jokaisella omassa päässä. Me sivistämme itseämme, urheilemme ja yllämme uusiin työtehtäviin, muttemme ymmärrä omaa mieltämme.

Mielen ymmärtäminen ja valmennus ovat jääneet yhteiskunnassamme aika vähälle huomiolle. Tämä on kuitenkin muuttumassa Suomessakin ja uudessa peruskoulun opetussuunnitelmassa on kiinnitetty enemmän huomiota lasten tasapainoisen tunne-elämän valmennukseen. Suunta on siis jo konkreettisesti muuttumassa ja mielestäni myös oikea. Jos ihminen oppii jo nuorena tuntemaan ja hyväksymään itsensä sekä ymmärtämään ja kehittämään reagoimistaan ja toimintaansa, taitaa hän ne asiat todennäköisemmin vanhempanakin.

Työelämässäkin tiedetään yksilön hyvinvoinnin ja motivaation merkitys työtehoon ja tuloksiin. Malttamattomana odotan mentaalivalmennuksen suurempaa läpimurtoa myös aikuisten maailmassa. Sitten kun työhyvinvoinnin sijaan puhumme ihmisen hyvinvoinnista ja ajanhallinnan sijaan puhumme oman toimintamme hallinnasta, olemme jo pitkällä.

”Me sivistämme itseämme, urheilemme ja yllämme uusiin työtehtäviin,
muttemme ymmärrä omaa mieltämme.”

animal-483860_1920

Kaikki viisaus on jo meissä. Se pitää vain kaivaa esiin.

Vaikka me mentaalivalmentajat puhumme paljon itsemme hyväksymisestä, se ei tarkoita sitä, ettemmekö pyrkisi kehittämään itseämme. Juuri ymmärtämällä ja hyväksymälle se, kuka olemme ja miten meidän mielenmaisemamme on ohjelmoitu, me voimme muuttua ja kehittyä. Tiedostaminen ja hyväksyntä ovat itse asiassa ensimmäiset askeleet matkalla positiiviseen muutokseen.

Lopuksi

Omaa valmentajaa valitessa, aivan kuten kampaajaa tai lääkäriä valitessa, on myös asiakkaan hyvä kartoittaa ja kokeilla kenen kanssa viihtyy. Valmentajat ovat hyvin erilaisia, hyvin erilaisilla tietotaidoilla ja osaamisalueilla sekä persoonakohtaisilla ominaisuuksilla varustettuja, kuten kuka tahansa ihminen, missä tahansa ammatissa. Se kuka on kanssasi samalla aaltopituudella, käyttää valmennusmetodeja jotka tuntuvat sinusta hyviltä on se, joka pystyy todennäköisimmin antamaan juuri sinulle sopivaa tukea. Työn joudut kuitenkin tekemään itse. Loppupeleissä kaikki vastuu on meillä itsellämme ja tulokset riippuvat täysin omasta motivaatiostamme harjoitella.

Maailma muuttuu ja me siinä sivussa. Hyvä niin. Jos emme ihmiskuntana olisi voineet kyseenalaistaa, kokeilla ja oppia uusia asioita ja ideoita, eläisimme vieläkin litteällä planeetalla.

Tsemppiä ja intoa mielen bodaamiseen!

❤ Mirva

Mirva Mäki-Petäjä, mentaalivalmentaja, neurocoach, liekki coaching

Liekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja ja yrittäjä, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, neuro coach. esikoiskirjailija ja Mindfulness -opiskelija (CFM®)

Elämänmuutos – 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa -kirja ilmestyy 2.5. Voit tilata kirjan jo ennakkoon tästä.

Tervetuloa Liekki blogiin

 

Leap of faith – luottamusloikka

Lake Garda, Sky is the limit, liekki coaching, mentaalivalmennus

Sinä itse päätät minne olet matkalla.

Mietin todella pitkään, mistä aloitan blogini ja päädyin ystäväni avittamana varsin loogiseen aiheeseen – omaan elämänmuutokseeni. Kerron miten minusta tuli mentaalivalmentaja ja yrittäjä

Irtisanouduin työstäni media-alalla kesäkuussa 2014. Päätökseni tuntui monista hyvin nopealta, mutta tosiasiallisesti sekin vaihtoehto oli käynyt mielessäni. Olin kertonut aika avoimesti urahaaveistani työyhteisössäni ja toivoin työnkuvaani muutosta lähitulevaisuudessa. Yhtenä päivänä eräässä spontaanissa uraani koskevassa keskustelussa tajusin, etten halua enää odottaa. Muutoksesta oli puhuttu, mutta konkretiaa ei ollut näköpiirissäni.

Työni mediassa ei ollut tylsää ja opin siellä valtavasti, mutta se ei vain enää tuntunut minulle merkitykselliseltä. En sopinut enää siihen muottiin, mitä työni minulle tarjosi. Rehellisyyden nimissä olen kyllä aina ollut vähän huono asettumaan valmiisiin raameihin, koska olen usein kokenut ne ahtaiksi. Vuosien jälkeen olin myös ymmärtänyt, että jatkaminen samaa polkua olisi ollut vain turvallista ja ”järkevää”, ei sitä mitä minä sisimmässäni oikeasti halusin tehdä. Olin hoitanut työtäni ylpeyden ja tunnollisuuden voimalla, en sisäisellä liekilläni. Pidin työkavereistani ja yhteistyökumppaneistani, osasin hommani, kaikki oli ihan ok päällisin puolin, mutta jotain puuttui. Eikä se jotain tuntunut minusta enää samantekevältä. Olin tuntenut jo pitkään, että haluaisin antaa itsestäni enemmän ja tuon keskustelun johdosta olin tullut siihen pisteeseen, missä minun piti ottaa vastuu ja selvää siitä, mitä se enemmän oli.

Jälkikäteen ajateltuna tein kompromisseja itseni kanssa kauan, mutta hyvä niin, koska ehdin kypsyä päätöksessäni ja se auttoi minua selviytymään mm. irtisanoutumisen tuomista taloudellisista haasteista. Yksityiselämäni oli tasapainossa, ja aika oli oikea. Tai miten sen nyt ottaa – sen oikeammaksi se ei ehkä koskaan enää tulisi, ajattelin. Läheiseni olivat päätökseni tukena, enkä ilman heitä olisi uskaltanut lähteä.

Jäin irtisanoutumiseni jälkeen kesälomalle ja kolmen kuukauden karenssiin. Olin työtön, mutta onnellinen. Minulla oli olo, että luovuuden tulppa sisälläni sai viimein poksahtaa! Olen aina sisimmässäni tiennyt, että osaisin, voisin ja pystyisin muutokseen, mutta aikaisemmin en mieleni mielestä voinut. En voinut, koska pelkäsin taloudellista epävarmuutta, muutosta ja epäonnistumista. Asioita, joita me yleensä pelkäämme. Ajattelin, että on liian myöhäistä kääntää urani suuntaa – oli liikaa asuntolainaa ja vastuuta. Luulin, että minun piti jatkaa tiellä, joka ei tuntunut omaltani. En siis uskaltanut seurata sisäistä motivaatiotani aikaisemmin, sitä mikä olisi ollut minulle kaikkein luonnollisinta ja innostavinta. Aikaisemmin kieltäydyin vastuustani tehdä konkreettinen käännös, mutta en enää. Vastuu oli minun, ja yksin minun.

Yrityshommia

En jäänyt toimettomana kotiin makaamaan, vaan aloin pian suunnittelemaan yrittäjyyttä. Tarkoitukseni oli perustaa pieni ja notkea sisältömarkkinointitoimisto. Idea oli hyvä ja aika aivan oikea. Olin siis jatkamassa alalla, jolla olin työskennellyt viimeiset 12 vuotta. Jokin tekemisessäni kuitenkin mättäsi. En saanut asioita valmiiksi.

Värikäs polku, liekki coaching, mentaalivalmennus

Mielenhallinnan opiskelu on aivan yhtä väritöntä kuin tämä polku 😉

Samaan aikaan kun perustin yritystä, opiskelin LCF Life Coach® -ohjelmassa Valmentamossa. Huomasin pian, että opinnot alkoivat viedä minua mukanaan. Mielen bodaaminen kiinnosti minua paljon enemmän kuin sisältömarkkinointiyritykseni perustaminen. Aikani ja ajatukseni lipsahtelivat jatkuvasti ihmisen mielen opiskeluun. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisen mielestä ja lukenut henkisen kasvun ja psykologian kirjoja, mutta nyt en saanut nenääni irti niistä.

Marraskuussa tapasin entisen työkaverini, nykyisen some-gurun Ville Kormilaisen. Tapaaminen koski sisältömarkkinointia. Tuosta tapaamisesta jäi mieleeni Villen kysymys: ”Miksi sä et Mirva tee nyt sitä, mitä sä todella haluat tehdä?”. Hän oli kuunnellut juttujani ja tajunnut mistä on kysymys. Olin hyvin innoissani valmentamisen mahdollisuuksista ja se näkyi ja kuului.

Kattilat likomaan

Villen tapaamisesta ei mennyt monta päivää, kun tein jälleen ison päätöksen ja ”laitoin kattilat likoamaan” (ystäväni Sofian sanoin). Otin totaalisen aikalisän urallani. Ilmoitin sisältömarkkinointiverkostolleni täyskäännöksestäni ja siitä, että keskittyisin täysin opintoihini ja valmentamiseen. Sain vastaukseksi ainoastaan kannustusta, joka tuntui todella helpottavalta.

Miten hyvältä ja oikealta se vielä aikaisempaakin epävarmempi suunnitelmani tuntui. Olin pysähtynyt oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässäni, enkä tiennyt yhtään mitä, missä tai milloin tapahtuisi. Silti asiat olivat mielestäni juuri niin kuin niiden kuuluikin olla.

Elämä on ikuinen opintomatka

Opiskellessani elämäntaidonvalmentajaksi valmensin vuoden aikana noin 20:a henkilöä. Lisäksi harjoittelimme kurssikavereideni kanssa toistemme valmentamista, joten opinnoissa sai jo hyvän tuntuman ammattiin. Opiskeluryhmästämme muodostui läheinen ja rakas tiimi, jonka jokaista jäsentä tuetaan 100%:sti.

Mitä enemmän valmennan, sitä enemmän tunnen, että teen oikeita asioita. Koen äärimmäistä kiitollisuutta elämästäni, ihmisistä ympärilläni, ja mahdollisuuksista, joita elämä on minulle suonut. Olen sanonut jo vuonna 2003 miehelleni, että haluaisin joskus valmentaa, ja tässä sitä nyt ollaan. Perustin maaliskuussa oman mentaalivalmennusyritykseni Liekki Coachingin. Koen nykyisessä työssäni valmentajana onnistumisen tunteita jatkuvasti, saan oppia uutta ja kehittää itseäni sekä nyt myös yritystäni.

Viimeisen puoli vuotta olen keskittynyt etupäässä neurotieteiden opiskeluun. Ymmärtämällä aivojen toimintaa mentaalivalmennuksen takana, olen saanut sellaista näkökulmaa työhöni, mistä olen suoraan sanottuna aivan liekeissä! Oppini olen hakenut tähän asti USAsta. Suunnittelen kirjoitavani tulevaisuudessa paljon mentaalivalmennuksesta neurotieteen näkökulmasta, eli neurocoachingista, mutta tällä kertaa mukaan mahtuu vain yksi makupala:
Tiesitkö, että aivot pyrkivät aina valitsemaan ennestään tutun ratkaisun? Uusi toimintamalli, eli muutos, on aivoille konkreettisesti epämukavaa. Ne voidaan tietysti pakottaa muutokseen mielen voimalla, mutta hyvältä se ei niistä aluksi tunnu. Aluksi. Vastustaminen johtuu yksinkertaistettuna siitä, että tutut kaavat ja ajattelumallit ovat muodostaneet aivoissamme reittejä, eli hermoratoja, joita pitkin ajatustemme on helppo kulkea. Mitä tutumpi malli on aivoille, sitä turvallisemmaksi ne sen kokevat (huomioimatta sitä, kuinka hyvä toimintamalli se todellisuudessa on) ja sitä leveämpi ”moottoritie” on hermoratana. Aivoja ei kiinnosta hyppy hiekkatielle, josta ei tiedä minne se johtaa.

Kaksi porttia, liekki coaching, mentaalivalmennus,

Aivan kuten silmät, eivät aivotkaan voi keskittyä kuvassa yhtä aikaa molempiin portteihin.

Aivot siis välttelevät muutosta ja niinhän minunkin aivoni toimivat – siksi en ollut nähnyt aikaisemmin mahdollisuuksia muuttaa urani suuntaa. Olin nähnyt etupäässä esteitä, tekosyitä ja järkiperusteluita miksi minun pitäisi pysyä tutulla moottoritiellä. Tänä päivänä aivoni ovat harjoituksen ja muutoksen ansiosta rakentaneet uusia hermoratoja sen verran ahkerasti, että niillä on taas kohtuullisen turvallinen olo. Tänä päivänä arvostan myös suuresti monipuolista työkokemustani, jota ilman en olisi nyt valmis valmentamaan.

Jos haluamme nähdä esteitä – näemme esteitä.
Jos haluamme nähdä mahdollisuuksia – näemme mahdollisuuksia.

Opiskelen tällä hetkellä myös mindfulness-mbsr –metodia Center for Mindfulness Finlandissa. Syvempi meditoimiseen keskittyminen avaa mieleeni jälleen uusia ovia, kehittää lisää itsetuntemustani ja rentoutumis- ja keskittymiskykyäni sekä täydentää kaikkea tähän asti oppimaani. Lisäksi pääsen tarjoamaan myös asiakkailleni mindfulness-tunteja.

Lopuksi

Elämänmuutos -kirjamme on pian kaupoissa. Kirjoitimme kirjan yhdessä Ville Kormilaisen kanssa. Kyllä, juuri sen saman Villen, joka herätti minut sisältömarkkinointiunestani. Kirjan kirjoittamisprosessi on ollut minulle myös hieno opintomatka.

Pelkoni ja negatiiviset uskomukseni, joita minulla oli ennen irtisanoutumistani, ovat osoittautuneet turhiksi. Eivät siksi, etteikö taloudellisesti olisi ollut haastavaa. Eivätkä siksi, ettenkö voisi epäonnistua. Vaan siksi, että suuri muutos, joka mielessäni on tapahtunut on tuonut erilaisen suhtautumisen elämään. Olen oppinut kuuntelemaan sisintäni, liekkiäni ja sisäistä motivaatiotani. Olen seurannut intohimojani, sallinut itselleni virheitä ja epätietoisuutta, uuden oppimista ja tekemistä. Kaiken oppimani kautta olen tajunnut, että elämä on jatkuva opintomatka ja täynnä mahdollisuuksia. En ajattele enää epäonnistumista ja se on terminäkin minulle toinen kuin ennen. Kuulostaa kliseeltä, mutta tänä päivänä olen aidosti kiitollinen myös elämäni raskaimmista opetuksista.

Olisinko osannut arvata tätä kaikkea silloin reilut puolitoista vuotta sitten? En. Olisiko tällaisia asioita tapahtunut, jos en olisi lähtenyt? En voi tietää – kukaan ei voi. Epäilen kuitenkin, että ei. Niin se vain on, useasti asiat tapahtuvat meille silloin, kun sallimme niiden tapahtua. Hallitsemattomasti en silti suosittele kenellekään rajuja ratkaisuja. Suurin muutoksiin kannattaa aina vähän valmistautua, jos se on mahdollista.

Pelkäämään ei silti kannata jäädä,
koska omat pelkosi ovat myös suurimmat esteesi.

Goethe

Johann Wolfgang von Goethe (1749 – 1832)

Kiitos ajastasi,
Voi hyvin,
Mirva ❤

Mirva Mäki-Petäjä, mentaalivalmentaja, neurocoach, liekki coaching

Liekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta. Blogissa tulee lähiaikoina olemaan vierailevien tähtien elämänmuutosjuttuja, koska ”Elämänmuutos – 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa” -kirjamme ilmestyy tänä keväänä.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja ja yrittäjä, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, neurocoach ja esikoiskirjailija. Tällä hetkellä syvennyn mm. mindfulness-mbsr -metodiin.