Mitä muutoksen johtamisessa tulee ymmärtää aivoista?

https://www.linkedin.com/pulse/mitä-muutoksen-johtamisessa-tulee-ymmärtää-aivoista-mirva-mäki-petäjä?published=tVoit lukea tämän blogikirjoitukseni myös LinkedIn -palvelusta

Muutos on elämän ja evoluution edellytys. Koska solutasollakin uudistumme täysin seitsemän vuoden välein, niin miten on mahdollista, ettemme jo totu muutokseen? Solut siirtävät ”älyä” uusille soluille ja tämä hiljalleen soljuva miniatyyrievoluutiomalli ihmisen sisällä pitää huolen siitä, että perimätiedon muuttuminen on hidasta uudistumisessa. Muutos pelottaa meitä ja tuon pelon taustalla on jotain mitä kannattaa ymmärtää.

Muutoksen vastustamisen selitys löytyy aivoistamme, ne on nimittäin suunniteltu vastustamaan sitä. Jos muutos siis tuntuu alussa epämiellyttävältä, se tarkoittaa vain, että aivot ovat terveet! Jos muutosvastustus kuitenkin tarttuu ”kiinni”, eikä ihminen halua edes ajan kanssa sopeutua uudistuksiin, saattaa häntä vaivata tietoinen vastustaminen tai turvallisuuden tunne on horjunut hänen elämässään suuresti. Tuo äärivastustaminen vaatii ahkerampaa treeniä, kuin normaalin muutospelon voittaminen, mutta senkin valmentaminen on täysin mahdollista.

Muutosvastustuksen ydin on turvallisuuden tunteen menettämisessä. Siihen vaikuttavat monet eri asiat ja kaikki eivät koe epävarmuutta samanlaisena uhkana. Geeniperimä, persoonallisuustekijät ja elämänkokemus vaikuttavat paljon seuraavassa avaamiini asioihin, mutta pysyn tässä artikkelissa perusasioissa.

”Aivot on huono isäntä, mutta hyvä renki.”

Mieli on suurempi kuin aivot

woman-972244_1280Mitä ihmettä, eivätkö aivot olekaan yhtä kuin mielemme? Eivät. Tiedemiehet ovat suurissa konferensseissa etsineet mielelle (eng. mind) yhteistä määritelmää, onnistumatta siinä. Edes meditaatiomestarit eivät ole halunneet määrittää mieltä tiettyyn pakettiin. ”Se ei ole tarpeellista”, he sanovat. Mieli on mysteeri. Tieteessä ja henkisyydessä tiedetään, kuinka vähän tiedetään. Sen verran kuitenkin on jo selvää, että aivot haluavat pomottaa, mutta mielemme on vahvempi.

Luolamiehen aivojen (meillä on edelleen sellaiset) tärkein tehtävä on pitää meidät hengissä. Kaikki kehossamme tukee ensisijaisesti tuota tavoitetta. Suuri yksittäinen suojamekanismi hengissä pysymiseen on energian säästäminen. Aivot säästävät energiaa taistele tai pakene –tilanteen varalle. Miten se sitten näkyy elämässämme? Me haluamme pysytellä turvassa ja välttää riskejä. Entä miltä me pysyttelemme turvassa, mitä ne vaarat ovat? Muutos on aivoillemme arvoitus ja siksi mahdollisesti vaarallista. Koska emme tiedä mihin uusi polku vie ja vaaniiko sen varrella sapelihammastiikeri, aivojen mielestä on syytä pysytellä tutulla reitillä, vaikka sen tallaamiseen menisikin ikä ja terveys.

Nykymaailman sapelihammastiikeri

Nykyihmistä ei uhkaa enää sapelihammastiikeri. Miksi me silti pelkäämme? Koska fyysiset uhat ovat harvinaisia, on sosiaalinen eristyminen nykyisin suurin pelkomme. Me pelkäämme laumamme hylkäämistä. Sosiaalinen häpeä onkin nykyihmisen sapelihammastiikeri. Yksin jääminen oli luolamiehelle aivan yhtä vaarallista kuin pedon kohtaaminen. Uhka on muuttunut, mutta aivomme eivät vielä sitä käsitä. Siksi me pysyttelemme mieluummin tutuissa tavoissa ja piireissä, vaikka ne tuntuisivatkin epämukavilta. Vasta kun epämukavuus nousee tunnetasolla tarpeeksi suureksi ja saamme tarpeeksemme jostain, olemme valmiita oma-aloitteeseen muutokseen. Tuota voimme kutsua vaikka saturaatiopisteeksi.

Neurotieteellisesti muutos on aivoissa tuntematon alue, jossa ei ole vielä valmiita hermorataverkostoja. Siksi muutos tuntuu aivoissamme konkreettisesti epämukavalta. Epämukavuusalue onkin aivoissamme kirjaimellisesti alue, jossa opitaan uutta. Kun aivot kohtaavat muutoksen, ne alkavat välittömästi rakentaa uusia hermoratoja. Mitä pitemmälle muutos etenee, sitä vahvemmiksi nuo hermoradat muodostuvat ja sitä helpommalta muutos meistä tuntuu. Aivot ovat valmiit astumaan muutoksen polulle vasta silloin, kun ne tuntevat olevansa turvassa, mutta mielen voimalla me voimme itse päättää rohkeammin. Se on tietoista treeniä ja harjoittelemalla meistä jokaisesta voi kehittyä muutosmestari. Muutosmyönteisyyttä voidaan tukea turvan ja luottamuksen ilmapiirillä.

Turva = luottamus ja luottamus = muutosmyönteisyys

Epäonnistumisen ja häpeän pelko, pelko oman aseman menettämisestä sekä riittämättömyyden tunne ovat nykyihmisen sapelihammastiikereitä. Meillä on illuusio siitä, että on turvallisempaa pysytellä vahvoilla mukavuusalueilla ja jättää riskit ottamatta. Tosiasiassa tilanne alkaa olla nykymaailmassa toinen. Muutospelko on kuitenkin inhimillistä ja sen ymmärtäminen onkin paljon hyödyllisempää, kuin sen vähätteleminen. Tässä kohtaa kannattaakin pysähtyä ajattelemaan, miten teidän yrityksessänne suhtaudutaan riskeihin, virheisiin ja epäonnistumisiin? Jos haluat lukea enemmän tunneälystä, luethan edellisen blogikirjoitukseni.

Miten tämä kaikki sitten huomioidaan muutoksen johtamisessa?

Jotta ihminen voi työyhteisössä kokea muutokset oikeasti innostaviksi, pitää niiden johtamisessa huomioida useita asioita. Seuraavassa esimerkkejä:

1)  Perustarpeiden ja tunteiden turvaaminen

  • Turvallisuuden, kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteiden vaaliminen: ”minä jään henkiin”, ”minä en jää yksin”, ”minulla on merkitystä”.

2)  Aikaa hermoradoille

  • Aivojen on hyvä totutella muutosajatukseen. Toisaalta liian pitkä odottelu kääntyy itseään vastaan: väsyneet aivot osaavat olla todella negatiiviset.

3)  Informaatio ja viestintä

  • Viestinnän tulee olla harkittua, mutta avointa ja kannustavaa. Kaikesta ajattelemisestamme ja aistimisestamme noin 95% on alitajuista – epärehellisyys loistaa kauas. Sanojen merkitys jää viestinnässä kevyesti kehollisen viestinnän jalkoihin, joka on huono huijaamaan. Jos turvan tunne horjuu, astuu kehiin taistele tai pakene –reaktio.

4)  Turvaton ihminen taistelee, pakenee tai jäätyy

  • Organisaatioissa voidaan havaita sisäänpäin kääntymistä huonosti johdetussa muutostilanteessa: ihminen, joka ei koe olevansa turvassa voi joko eristäytyä ja kääntyä sisäänpäin suojelemaan itseään tai kääntyä ulospäin puolustamaan laumaansa, itsensä lisäksi, hyökkäämään uhkaa eli muutosta kohtaan.

Jos sinun organisaatiossasi on jo menossa tai on tulossa suuria muutoksia, voi ulkopuolisen valmentajan apu olla paikallaan. Liekki Coaching voi auttaa teitä tekemään muutoksesta helpomman ja positiivisemman kokemuksen.

Tule hakemaan työkaluja 28. Tammikuuta 2017 pidettävään Muutosseminaariimme – Uskalla loistaa! Seminaarin kuusi asiantuntijaa antavat kattavan tietopaketin muutoksen johtamisesta omassa mielessäsi. Kun ymmärrät mielen toimintaa, voit auttaa myös toisia! Seminaariohjelmaan pääset tästä. Lippuja voi ostaa suoraan tästä.

Muutos on mahdollisuus parempaan.

Rauhallista Joulua ja menestystä Vuodelle 2017!

Mirva

Mirva Mäki-Petäjä, mentaalivalmentaja, neurocoach, liekki coachingLiekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja, esikoiskirjailija, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, Neuro Coach ja Mindfulness Coach.