Tunneälykäs johtaja on älykäs johtaja

Nykyaika vaatii johtamiselta koko ajan enemmän tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Silti tunteet eivät ole ollenkaan uusi asia johtamisessa, koska ne ovat aina ohjanneet ihmisiä. Nyt niihin on vain alettu kiinnittämään huomiota. Maailma on muuttunut, eikä teollisen aikakauden johtajuusopit enää toimi.

Tunneälyä sekä sen mahdollistavaa itsetuntemusta ei ennen koulussa opetettu. Siksi voi olla tarpeen avata, mitä sillä oikein tarkoitetaan? Tunneäly koostuu seuraavista osa-alueista: itsetuntemus ja -hallinta, sosiaalinen älykkyys (mikä ei tarkoita samaa kuin sosiaalisuus) ja empatiakyky, sekä intuitio ja itsensä motivoimiskyky. Siinä ymmärretään, että sekä johtajan että työntekijän tunteet vaikuttavat suuresti yrityksen ilmapiiriin, toimintaan ja tuloksiin. Tunteita ei ole varaa jättää huomiotta nykypäivän työyhteisöissä.

Kolme keskeistä asiaa tunneälytreenissä

Nostan seuraavassa kolme keskeistä asiaa esille, joita treenaamalla oma tunneäly kehittyy. Ne ovat:

  • Omien tunteiden johtaminen
  • Aito kuuntelu ja läsnäolo
  • Joustavuus ja luottamus

1. Omien tunteiden johtaminen.

Mirva Mäki-Petäjä mentaalivalmentajaTunneälytreenaus lähtee aina omien tunteiden tunnistamisesta, eli itsetuntemuksen kehittämisestä. Jos omia tunteitaan ei tunnista, ei niitä pysty johtamaan ja silloin ovat toistenkin tunteet puhdasta hepreaa. Silloin ”tunteet vievät miestä” ja se näkyy ulospäin.

Tunteet ovat ihmisen alitajuista älykkyyttä, viestejä, joilla on tärkeitä tehtäviä selviytymisemme kannalta. Ikävä kyllä nuo viestit ohjaavat ja huijaavat meitä surutta, koska tunnistamattomina ne vievät usein reaktiomme äärilaitoihin. Tunteiden sanoittaminen, kuten lapsillekin opetetaan, on helpoin keino harjoitella omien tunteiden ymmärtämistä. Se lähtee omien reaktioiden ja tunteiden tarkkailemisesta. Pysähdy siis miettimään, mitä todella tunnet eri tilanteissa ja pyri muodostamaan tunteesi sanoiksi.

Kuvitellaanpa seuraavanlainen tilanne: Olet palaverissa, jossa työntekijä vastustaa kaikkia ehdottamiasi uudistuksia. Hän ei halua kuunnella, eikä pysähtyä pohtimaan, voisiko uudistuksista seurata myös jotakin hyvää. Hän torjuu ideasi vetoamalla vanhoihin epäonnistumisiin. Sinä tunnet ärsyyntymistä ja vihaa. Sydämesi hakkaa ja kätesi hikoavat. Pysähdy tässä kohtaa oman tunteesi äärelle hieman syvällisemmin. Nimittäin tunteet, jotka oikeasti ovat reaktiomme takana, ovat harvoin meille alussa ilmiselviä. Tunteesi kumpuavat syvältä muistoista. Voi olla, että sinua itseäsikin pelottaa uudistusten tekeminen ja työntekijän käytös nostaa omatkin pelkosi pintaan. Voi olla, että sinäkin tunnet katkeruutta aikaisempien uudistusten epäonnistumisesta. Voit jopa syyttää niistä itseäsi tai toisia. Siksipä voit tuntea myös syyllisyyttä tai katkeruutta.

Kun pääset omiin tunteisiisi kiinni, voit ymmärtää ja käsitellä niitä. Opit silloin myös kunnioittamaan toisten tunteita. Vakuutan, että alkuhaasteiden jälkeen, tunteiden tarkkaileminen osoittautuu sekä sinulle itsellesi, että koko työyhteisöllesi hyödylliseksi taidoksi.

Pedagogiikan tutkija Becker lausui erään tutkimuksensa johtopäätöksissä vuonna 2014, että ”Opettajan tunnetilalla on suurempi merkitys oppilaan oppimiseen, kuin millään muulla pedagogisella tekijällä”. Tunnetila on ratkaiseva tekijä viestin perille menossa niin oppimisessa kuin johtamisessa.

2. Aito läsnäolo ja kuunteleminen

attend-1786104_1920Jotta ihmisen negatiivisten tunteiden yli voi päästä, pitää häntä ensiksi kuunnella, aidosti. Läsnäolon ja aidon kuuntelemisen merkitystä vuorovaikutuksessa ei voi korostaa liikaa. Harjoitusta tämäkin asia vaatii, mutta palkinto on tässäkin suuri.

Jos harhailet keskustelun aikana mielessäsi tai silmilläsi sinne tänne, ei keskustelukumppanisi aisti sinusta aitoa läsnäoloa, ja voit olla varma, että hän tulkitsee käytöksesi välinpitämättömyydeksi. Pahimmillaan hän ylireagoi tilanteessa ja lukkiutuu entistä pahemmin tunteeseensa. Se ei vie vuorovaikutustanne eteenpäin, eikä auta sinua tavoitteesi saavuttamisessa, päinvastoin.

On tärkeää ymmärtää, että kieltämällä toisen tunne, se vahvistuu hänessä. Tunne on hänelle totta, aivan kuten omasi sinulle. Toisen tunne pitää hyväksyä, mutta sitä ei tarvitse ylläpitää. Se ei tarkoita sitä, että tunteet saavat jäädä sabotoimaan asioiden edistämistä, ei tietenkään. Hän voi kuitenkin päästää tunteestaan irti nopeammin ja helpommin silloin, kun saa sinulta myötätuntoa asiaan. Sen jälkeen keskustelunne voi nopeastikin siirtyä uudelle, rakentavalle tasolle.

Voit haastavassa tilanteessa kokeilla vaikka seuraavanlaista lähestymistä. ”Ymmärrän, että sinä tunnet turhautumista tässä tilanteessa, koska aikaisemmat kokemuksemme eivät ole hyviä vastaavista asioista. Mitä me voisimme oppia aikaisemmista kokemuksistamme? Voisimmeko yhdessä miettiä, mihin kiinnitämme nyt erityistä huomiota, jotta tämä uudistus onnistuisi hyvin meidän kaikkien näkökulmasta?”. Jos vastustus jatkuu yhä, kannattaa asia kohdata avoimesti vaikka kahdenkeskisessä palaverissa. Maton alle sitä ei kannata lakaista.

3. Joustavuus ja luottamus

sisäinen motivaatio, tiimihenki, Liekki Coaching

Joustavuus ja luottamus kulkevat käsi kädessä. Jos sinä et luota työtekijöihisi, luottavatko he sinuun? Jos sinä et pysty joustamaan, joustavatko he? Ihmiset seuraavat ihmisiä, joihin he luottavat. Toimivat ihmissuhteet ovat aina vastavuoroisia. Johtamista ei ole edes olemassa, jos ei ole vapaaehtoista seuraamista.

Luottamuksellinen työkulttuuri ei tarkoita sitä, etteikö sitä johdettaisi tai etteikö siellä olisi pelisääntöjä. Aivan päinvastoin! Selkeät pelisäännöt ja johtaminen antavat ihmisille uskalluksen johtaa myös itseään sekä ottaa vastuuta omasta tekemisestään enemmän. Luottava työilmapiiri osaa myös joustaa silloin kun sitä tarvitaan. Tämä johtaa parhaillaan innovaatioihin, joista kontrolli-ja-kuri-yhteisössä ei voida edes unelmoida.

Joustaminen tarkoittaa myös sitä, että muistetaan, ettei ihminen ole kone. Tilanteet ovat erilaisia. Joskus menee hienosti, joskus menee huonosti. Rapatessa roiskuu ja jos mitään eri yritä, ei mitään saavuta. Pahinta on paikalleen jääminen pelkäämisen takia.

Jousta ja luota, niin työntekijäkin joustaa ja luottaa. Tutkimukset osoittavat, että joustavat työyhteisöt kerryttävät viivan alle myös selvästi suurempia numeroita.

”Älyä tunteesi, tunne älysi”.
Tunneälykäs johtaja on nimenomaan älykäs johtaja.

28. tammikuuta 2017  järjestetään Uskalla loistaa! – Muutos on mahdollisuus parempaan -seminaari Helsingissä. Seminaarissa kuulet kuuden hyvinvointialan ammattilaisen puheenvuoron muutoksesta, tunteista ja positiivisesta lähestymisestä haastavissa tilanteissa. Jos haluat välineitä oman tunneälysi treenaamisen, tai tarjota työyhteisöllesi mahdollisuuden oppia ja oivaltaa, tutustu tästä seminaariin tarkemmin!

Tai jos haluat yrityksellesi räätälöityä tunne- ja vuorovaikutustreeniä, otathan yhteyttä.

Palkitsevaa tunneälytreeniä toivottaen,

Mirva

Liekki Coaching Oy

Mirva Mäki-Petäjä kuva ©amberla.fi

Liekki blogi keskittyy mielenharjoittamiseen valmennuksellisten teemojen ja ajankohtaisten asioiden kautta.

Mirva Mäki-Petäjä on Liekki Coaching Oy:n omistaja, esikoiskirjailija, mentaalivalmentaja, LCF Life Coach®, Neuro Coach ja Mindfulness Coach.

Yksi kommentti artikkeliin ”Tunneälykäs johtaja on älykäs johtaja

  1. Paluuviite: Väärinymmärretty rohkeus | Liekki Coaching

Kommentointi on suljettu.